Juopumuksia, siveettömyyttä ja ilmiantoja : kymmenen irtolaisen elämänkulun tarkastelu sodanjälkeisessä Jyväskylässä
Tutkielman tarkoituksena oli tutkia irtolaisia Jyväskylän kaupungissa aikavälillä 1944-1951. Irtolaisella tarkoitettiin vuonna 1937 voimaan tulleen irtolaislain määrittelemää irtolaista, ja henkilöä, jonka Jyväskylän kaupungin huoltoviranomaiset tämän lain turvin irtolaiseksi määrittelivät. Menetelmänä toimi mikrohistoriallinen lähestymistapa irtolaisuuteen. Keskiössä oli irtolaistuomitun elämänpolku ja merkittävät elämäntapahtumat niiltä osin, kun lähdeaineistoa on ollut saatavilla. Maininta irtolaistuomiosta huoltolautakunnan pöytäkirjassa toimi tutkielmassa eräänlaisena “kurkistusikkunana” muun aineiston etsinnässä. Irtolaisten elämistä jäi jälkiä irtolaishuollon asiakirjojen lisäksi tuomiokirjoihin rikostapausten yhteydessä, työlaitoksen hoidokkitietoihin tai lääninhallituksen tietoihin työlaitoksia koskien.
Jyväskylässä oli vuosina 1944-1951 25 irtolaista, joista tarkasteltiin lähemmin kymmentä tapausta. Aineistosta nousi tarkastelun myötä esiin kolme teemaa: prostituutio, työn välttely sekä perhesuhteiden heikentyminen, joiden pohjalta alaluvut muodostettiin. Valtakunnallisen linjan mukaisesti irtolaisuuden syyt olivat sukupuolittuneita. Naisten irtolaisuuteen liittyi haureuden harjoittamista, miesten irtolaisuuteen kuljeksintaa ja työn välttelyä. Väistämättä jokaisen irtolaisen elämään kuului runsas alkoholinkäyttö, joka tuli ilmi esimerkiksi pidätysten yhteydessä humalatilana tai juopumussakkoina. Myös huono seura edesauttoi irtolaismaisen elämäntavan omaksumista.
Irtolaisen yhdeksi mittavaksi ongelmaksi voidaan tämän tutkielman perusteella luonnehtia sopeutumisen puutetta yhteiskunnan vallitseviin normeihin. Irtolainen elämäntapa määriteltiin irtolaislain nojalla, ja viranomaiset sovelsivat lakia irtolaishuollossa. Irtolaiset olivat “irti” useassa tapauksessa perinteisistä instituutioista, kuten avioliitosta, perheestä ja työpakoista, sekä käyttäytyivät julkisilla paikoilla aiheuttaen paheksuntaa, mikä sai yhteisön jäsenet ottamaan yhteyden viranomaisiin. Sinänsä irtolainen itsessään ei ollut ongelma tai valituksen aihe, vaan tämän epätoivottu käytös julkisessa tilassa, kuten siveettömyys, juopottelu, varkaudet tai ulkopaikkakunnalla oleskelu ilman työnhakuaikeita. Tässä tutkielmassa irtolaiset kävivät irtolaislain mahdollistamat prosessit välillä läpi useaankin otteeseen, ja erityisesti työlaitoksiin tuomituilla oli matala kynnys joutua laitoshoitoon uudelleen sieltä vapauduttuaan.
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Antaa mennä vaan
Pitkänen, Silja (Suomen sukututkimusseura, 2020) -
Irtolaisen elämänkulku : Ilmajoen työlaitoksen naiset 1962-1972
Hakkarainen, Veera (2015)Tutkimus käsittelee naisirtolaisten elämää sotienjälkeisessä Suomessa. Vuonna 1937 voimaan astuneessa laissa irtolaisuus määriteltiin tuomittavaksi elämäntavaksi ja sen nojalla yhteiskunnan kannalta vaikeat ongelmatapaukset ... -
Kymmenen pappilan arkkitehtoninen tarkastelu vuosilta 1850-1880
Hämäläinen, Tellervo (1987) -
Kestävää liikennettä kaupunkiympäristössä : tarkastelu ympäristömyötäisen liikkumisen esteistä Jyväskylässä value-action gap mallin avulla
Karlstedt, Jukka (2014)Tämän laadullisen tutkimuksen aiheena on liikkumisen green gap-ilmiö, eli kuluttajien ympäristöasenteiden ja kulkutapavalintojen välillä esiintyvä kuilu. Ilmiötä tarkasteltiin Jyväskylän kaupungin asukkaiden ilmastonmuutoksen ... -
Kulkevat, suojeluksettomat ja siveettömät naiset : irtolaisuus osana Lappeenrannan kehruuhuoneessa olleiden naisten elämänkaarta (1861–1870)
Viiliäinen, Kai (2023)Tämä tutkielma käsittelee naisten irtolaisuutta vuosien 1861 ja 1870 välillä. Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää niitä elämäntilanteita, joissa naiset olivat kehruuhuoneeseen päätyessään sekä irtolaisseuraamuksen vaikutusten ...