“Luokassa rauha ja kaikilla hyvä tahto!” Yläkoulun luokanohjaaja inklusiivisessa koulussa: moninainen toimija oppilaiden, huoltajien ja koulun henkilökunnan välimaastossa
The aim of this qualitative study was to examine the work of lower secondary school
teachers also serving as form tutors from the perspective of inclusive education. I focused
on form tutors’ views on inclusive cooperation with pupils, parents and school staff. I used
the Index for Inclusion by Booth and Ainscow (2005), which consists of three subareas:
inclusive school culture, inclusive policies and inclusive practices. Using mixed methods
approach, I mainly applied qualitative research methods and analysis but analysed the
results of the Index for Inclusion (Booth and Ainscow 2005) using quantitative methods.
The survey was divided into two parts: open-ended questions related to the tutors’
collaboration with pupils, parents and school staff; and the Index for Inclusion, which
measured the tutors’ views on the realisation of inclusive education in their work. I
examined the development of tutor work in a workplace community by interviewing
school staff at the Talvimäki school.
According to the results, inclusive school culture and the policies of inclusive
education are mainly implemented in the work of form tutors, but inclusive practices need
to be developed. The tutors support individual pupils’ schoolwork and wellbeing by
coordinating three-step support for learning as well as student welfare services. At the
same time, the tutors support a sense of community in the class by promoting team spirit.
They organise multisectoral cooperation related to managing the affairs of the class:
important is fluent home–school cooperation and well-functioning multiprofessional
cooperation among the school staff.
The implementation of inclusive education in the work of lower secondary school
form tutors is defined in international agreements, the Finnish legislation on basic
education and student welfare services, the national core curriculum for basic education,
and the municipal and school-specific curriculum. Based on my interpretation, the
principles of the Finnish comprehensive school and those of inclusion already have much
in common: the objectives of equality and participation are part of both. In practice, the
operating culture of the school, the functioning of multisectoral cooperation and the
teacher’s competence play an important role in the implementation of inclusive education.
In order to enable tutors, together with pupils, parents and school staff, to put into practice
the key principle of inclusion – “everyone is accepted, everyone is helped” – the legislation
and national guidelines must be made clearer. Furthermore, models tested at school for
inclusion, student welfare services and three-step support must be presented. Above all,
each school needs clear rules for implementing its own student welfare services and
learning support. Other important aspects include organised teamwork as well as teachers’
reciprocal mentoring and continuous education in order to develop the necessary
competences and meet the challenges of daily schoolwork.
Keywords: lower secondary school, form tutor, inclusive education, participation, student
welfare services, support for learning, home-school cooperation, multiprofessional cooperation
...
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoitus oli tutkia luokanohjaajana toimivan yläkoulun
opettajan työtä inklusiivisen kasvatuksen näkökulmasta. Tutkin yläkoulun luokanohjaajan
toimenkuvan kautta inklusiivista yhteistyötä oppilaiden, vanhempien ja koulun henkilökunnan
kanssa. Lisäksi tutkin Talvimäen koulua esimerkkinä koulusta, jossa on kehitetty
luokanohjaajan työtä. Inkluusion määrittelyssä käytin Boothin ja Ainscown Inkluusioindeksi
-mallia (2005), joka jakautuu kolmeen osa-alueeseen: inklusiivinen koulukulttuuri,
osallistavan opetuksen periaatteet ja inklusiiviset käytännöt.
Tutkimuksessani käytin pääasiassa laadullisia tutkimusmenetelmiä ja analyysiä. Inkluusioindeksin
tuloksia analysoin myös määrällisin menetelmin. Kyselytutkimukseeni
osallistui 102 luokanohjaajana työskentelevää yläkoulun opettajaa 13:sta yläkoulusta. Kyselytutkimuksessa
tutkin avoimilla kysymyksillä luokanohjaajien näkemystä yhteistyöstä
oppilaiden, vanhempien ja koulun henkilökunnan kanssa sekä Boothin ja Ainscown Inkluusioindeksi
-mallilla luokanohjaajien näkemystä inklusiivisen kasvatuksen toteutumisesta
omassa työssä. Luokanohjaajan työn ja henkilökunnan yhteistyön kehittämistä yläkoulussa
tutkin Talvimäen koulussa, jossa haastattelin opettajia, oppilashuollon henkilökuntaa
ja oppilaskunnan edustajia, yhteensä 22 haastateltavaa.
Tulosten mukaan inklusiivinen koulukulttuuri ja osallistavan opetuksen periaatteet
toteutuvat pääosin luokanohjaajien työssä, mutta inklusiivisia käytäntöjä on kehitettävä.
Yläkoulun luokanohjaaja tukee yksittäisen oppilaan koulutyötä ja hyvinvointia koordinoimalla
oppimisen kolmiportaista tukea ja oppilashuoltoa. Toisaalta luokanohjaaja tukee
luokan yhteisöllisyyttä ja oppilaiden osallisuutta edistämällä yhteishenkeä. Hän organisoi
monialaista yhteistyötä oppilaiden asioiden hoitamiseksi: tärkeää on toimiva yhteistyö
kodin ja koulun välillä sekä toimiva moniammatillinen yhteistyö koulun henkilökunnan
kesken.
Inklusiivisen kasvatuksen toteuttamista yläkoulun luokanohjaajan työssä määrittävät
kansainväliset sopimukset, perusopetusta ja oppilashuoltoa säätelevät Suomen lait, valtakunnalliset
opetussuunnitelman perusteet sekä kunnan ja koulun oma opetussuunnitelma.
Tulkintani mukaan suomalaisen peruskoulun ja inkluusion periaatteissa jo on paljon yhtäläisyyttä:
tasa-arvon ja osallisuuden tavoitteet kuuluvat molempiin. Käytännössä koulun
oma toimintakulttuuri, monialaisen yhteistyön toimivuus sekä opettajan oma osaaminen
vaikuttavat paljon inklusiivisen kasvatuksen toteuttamiseen. Jotta luokanohjaaja voi yhdessä
oppilaiden, vanhempien ja koulun henkilökunnan kanssa toteuttaa inkluusion keskeisiä
periaatteita ”kaikki hyväksytään, jokaista autetaan”, on selkeytettävä lakeja ja valtakunnallisia
ohjeistuksia sekä esiteltävä kouluissa testattuja malleja osallisuuden, oppilashuollon
ja kolmiportaisen tuen toteuttamiseen. Ennen kaikkea tarvitaan oman koulun selkeät
pelisäännöt oppilashuollon ja oppimisen tuen toteuttamiseksi, organisoitua tiimityötä,
opettajien keskinäistä mentor -toimintaa sekä jatkuvaa koulutusta, jolla opettaja kehittää
osaamistaan kouluarjen haasteisiin.
Asiasanat: yläkoulu, luokanohjaaja, inklusiivinen kasvatus, osallisuus, oppilashuolto, oppimisen
tuki, kodin ja koulun yhteistyö, moniammatillinen yhteistyö
...




ISBN
978-951-39-8116-7ISSN Search the Publication Forum
2489-9003Keywords
yläkoulu luokanvalvojat ohjaajat (kasvatus ja opastus) oppilashuolto erityisopetus kodin ja koulun yhteistyö opettajat oppilaat vanhemmat koulut henkilöstö yhteistyö kolmiportainen tuki tiimityö perusopetus inkluusio kasvatus osallistaminen osallisuus tukeminen moniammatillisuus koulukulttuuri oppiminen lower secondary school form tutor inclusive education participation student welfare services support for learning home-school cooperation multiprofessional cooperation
Metadata
Show full item recordCollections
- JYU Dissertations [694]
- Väitöskirjat [3351]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Luokassa kodin ulkopuolelle sijoitettu lapsi : opettajan näkökulma koulun monialaisesta yhteistyöstä
Parkkonen-Manninen, Elina (2014)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisissa monialaisissa verkostoissa luokanopettaja tekee työtään kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen asioissa. Tutkimuksen avulla myös haluttiin tietää, mistä monialaisista ... -
Towards leadership and management in guidance and counselling networks in Finland
Nykänen, Seija (University of Jyväskylä, Finnish Institute for Educational Research, 2015) -
"Mie teen vaan oman työni" : toimintatutkimus moniammatillisen yhteistyön ja ohjausosaamisen kehittämisestä
Koskela, Seija (University of Jyväskylä, 2013) -
Oppilashuoltotyön oppaan kehittäminen Malmin yläasteen koulussa
Laine, Merja (Jyväskylän yliopisto, Opettajankoulutuslaitos, 2007)