dc.contributor.advisor | Vallius, Elisa | |
dc.contributor.author | Hämäläinen, Joanna | |
dc.date.accessioned | 2020-08-03T05:31:39Z | |
dc.date.available | 2020-08-03T05:31:39Z | |
dc.date.issued | 2020 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71305 | |
dc.description.abstract | Kulutustottumusten tulee muuttua koko väestön tasolla, jotta pystymme vastaamaan tuotteiden tuotannon ja kulutuksen aiheuttamiin ympäristöongelmiin. Muutoksen aikaansaaminen vaatii ympäristötietoisuuden lisäämistä ja useat tutkimukset ovatkin yhdistäneet korkean koulutuksen ympäristöystävällisempiin asenteisiin ja käytökseen. Nautintoaineiden käyttämisen osalta tutkimustieto on kuitenkin vajavaista, eikä suoranaista näyttöä ympäristötietoisuuden vaikuttavuudesta nautintoaineisiin liittyviin asenteisiin ole. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisia ympäristövaikutuksia nautintoaineilla on ja vaikuttaako niiden oppiminen opiskelijoiden asenteisiin ja käyttäytymiseen nautintoaineita kohtaan. Tutkimuskohteena oli viiteen eri teemakokonaisuuteen jaetut Jyväskylän yliopiston Ihminen ja ympäristö -kurssin opiskelijat. Teemakokonaisuuksista yksi keskittyi nautintoaineiden (kahvin, tupakan, alkoholin, kannabiksen, kokaiinin ja ekstaasin) ympäristövaikutuksiin. Kurssin aikana opiskelijat vastasivat neljään Webropol-kyselyyn, jossa mitattiin viisiportaisella Likert-asteikolla heidän sen hetkistä tietouttaan nautintoaineiden ympäristövaikutuksista sekä asennetta niiden käyttöä kohtaan. Nautintoaineiden ympäristövaikutuksiin tutustuneiden opiskelijoiden vastauksia verrattiin muiden kurssilaisten vastauksiin. Koko kurssin kontrolliryhmänä toimi satunnaiset kurssin ulkopuoliset opiskelijat, jotka vastasivat kyselyyn, joka sisälsi alkukyselyn, tietopaketin kyseisten nautintoaineiden ympäristövaikutuksista sekä loppukyselyn. Tulosten perusteella oppimisella ei ollut vaikutusta asenteisiin, vaikka nautintoaineiden ympäristövaikutuksiin tutustuneiden opiskelijoiden ympäristötietoisuus kasvoi merkittävästi. Kurssin ulkopuolisille tehty lyhyt altistus lisäsi tietoisuutta merkittävästi kaikilla opiskelijaryhmillä, mutta merkittävää vaikutusta asenteisiin ei ollut. Lähtötilanteesta kertovien kyselyiden vastauksista nähtiin, että kurssilaiset sekä muut opiskelijat olivat jo valmiiksi hyvin ympäristömyönteisiä. Tulosten perusteella voidaan olettaa, että yliopisto-opiskelijat ovat valmiita omaksumaan ympäristöön liittyvää tietoa nopeasti. Kuitenkaan pelkkä tiedon lisääminen ei ole riittävä keino vaikuttaa opiskelijoiden asenteisiin. | fi |
dc.description.abstract | The habits of consumption must be changed so that we can face the environmental problems caused by production. The improvement of environmental knowledge is required, and researches have shown that high education has a positive effect on pro-environmental attitudes. When it comes to using stimulants, it is unknown how people’s attitudes change due to education of the environmental problems these stimulants have. This thesis investigated what kind of environmental problems do these substances have and how learning them affects the knowledge, attitudes, and behavior of students. The research was implemented in Ihminen ja ympäristö (Human and environment) -course where the students were divided into five thematic groups. One thematic group studied the environmental impacts of stimulants (coffee, tobacco, alcohol, cannabis, cocaine, ecstasy). During the course, students answered four Webropol-questionnaires that measured with a five-step Likert-scale their knowledge, attitudes and behavior towards stimulants at the moment. The thematic group that studied the environmental impacts of stimulants was compared to other students in the course and the whole course was compared to the control group. The control group answered to one three-phase questionnaire that had information about each stimulant. According to results learning didn’t affect attitudes or behavior even though the knowledge changed significantly. The thematic group that studied the environmental impacts showed higher knowledge compared to others and their knowledge was more permanent. The control group’s knowledge also increased significantly due to quick learning. It can be concluded that university students are capable of learning about environmental issues but only knowledge is not enough to change their attitudes | en |
dc.format.extent | 120 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fi | |
dc.subject.other | ympäristömyönteisyys | |
dc.title | Nautintoaineiden ympäristövaikutukset ja niiden opiskelun vaikutus opiskelijoiden tietoon ja asenteisiin | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202008035453 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Bio- ja ympäristötieteiden laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Biological and Environmental Science | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Ympäristötiede | fi |
dc.contributor.oppiaine | Environmental science | en |
dc.rights.copyright | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights.copyright | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 40151 | |
dc.subject.yso | ympäristötietoisuus | |
dc.subject.yso | kulutustottumukset | |
dc.subject.yso | koulutus | |
dc.subject.yso | käyttäytyminen | |
dc.subject.yso | asenteet | |
dc.subject.yso | kulutus | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |