Show simple item record

dc.contributor.advisorTuominen, Miira
dc.contributor.authorHolma, Maija
dc.date.accessioned2020-07-08T09:43:16Z
dc.date.available2020-07-08T09:43:16Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71105
dc.description.abstractKäsittelen pro gradu -työssäni aineen käsitettä Aristoteleen filosofiassa, erityisesti teoksissa Fysiikka, Syntymisiestä ja häviämisestä, Taivaasta ja Metafysiikka. Tutkielmassani nousee esiin seuraavanlaisia kysymyksiä: Millainen rooli aineella on Aristoteleen filosofiassa? Mitä aine Aristoteleen mukaan on? Olettiko Aristoteles ensimmäisen aineen siinä mielessä kuin se on vakiintunut osaksi aristoteelista käsitteistöä? Missä määrin ainetta voidaan tutkia käsitteellisesti? Mielessäni on erityisesti ollut aineksisuuden käsite, jolla tähtään käsinkosketeltavaan, aistittavaan aineeseen. Aristoteleen ainekäsitystä koskevassa tutkimuskirjallisuudessa kysytään toisinaan, mihin katosi stuffiness, aineellisuus tai aineksisuus, onko menty liian abstraktille tasolle? 1950-luvulta lähtien on keskusteltu paljon ensimmäisen aineen käsitteestä ja siitä, olettiko Aristoteles sellaista. Tutkimuksen valossa näyttää siltä, että ensimmäisen aineen oletuksen kieltäminenkään ei riitä, jos halutaan löytää käsitys aineesta aineksena käsinkosketeltavan aineen merkityksessä. Aine näyttäytyy abstraktina selitysperiaatteena riippumatta siitä, oletetaanko ensimmäistä ainetta vai ei. Lopuksi esitän, että Aristoteleen ratkaisu aineen tutkimisen metodiin löytyykin luonnontieteestä: kun aineeseen ei pääse käsiksi ajatuksen voimalla, Aristoteles ottaa tutkimuksen kohteeksi todelliset, konkreettiset tapaukset, käsinkosketeltavan aineen esiintymät, biologiset luonnonoliot.fi
dc.format.extent96
dc.language.isofi
dc.subject.otherhylomorfismi; Aristoteles
dc.titleAineeton aine : Aristoteleen käsitys aineesta
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202007085277
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineFilosofiafi
dc.contributor.oppiainePhilosophyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi201
dc.subject.ysosubstraatti (filosofia)
dc.subject.ysometafysiikka
dc.subject.ysofysiikka
dc.subject.ysoaine
dc.subject.ysosubstanssi
dc.subject.ysoluonto


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record