Subjekti ja substanssi puhtaan järjen ensimmäisessä paralogismissa
Tutkimuksessa tarkastellaan kysymystä, miksi ja miten Aristoteleen alkuperäisestä,
loogisesta subjektin käsitteestä päädyttiin nykyään filosofiassa yleiseen tietoisuussubjektiin.
Edellinen subjekti on predikaatin loogiskielitieteellinen kumppani,
jälkimmäinen objektin epistemologinen tai psykologinen vastinkappale, vastakohta.
Työssä keskitytään Immanuel Kantin Puhtaan järjen kritiikissä esitettyihin
paralogismeihin, tarkemmin sanottuna ensimmäisen painoksen ensimmäiseen
paralogismiin. Myös muita kohtia Kantin teoksesta käsitellään. Paralogismia tarkastellaan
siinä esiintyvien käsitteiden, kuten subjekti ja substanssi historiaa valottamalla.
Tutkielmassa esitetään kaksi teoriaa nykyisen subjektin synnylle. Toisaalta subjekti on
voinut syntyä kielitieteellisestä lausesubjektista siten, että arvostelmalauseen on tulkittu
puhuvan esittäjästään enemmän kuin varsinaisista kohteistaan. Toisaalta nykyinen
tietoisuussubjekti on voinut syntyä aristotelisesta inherenssisubjektista, siis subjektista,
joka toimii tilojensa ja ominaisuuksiensa kantajana. Tällöin sitä on tarkasteltu ikään kuin
mielteiden säiliönä. Edellinen teoria selittää, miksi subjekti tarkoittaa nykyisin lähinnä
ihmistä tai muuta tietoista ja käsitteelliseen ajatteluun kykenevää olentoa. Jälkimmäinen
teoria ei tätä selitä, mutta se saattaa silti olla historiallisesti lähempänä totuutta.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29544]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Book Review : Damien Janos. Avicenna on the Ontology of Pure Quiddity
Kaukua, Jari (İlmi Etüdler Derneği, 2022) -
Järjen tuho ja nousu : Max Horkheimerin välineellisen järjen käsite Jürgen Habermasin kommunikatiivisen rationaalisuuden kautta tarkasteltuna
Manninen, Tuomas (2017)Tutkielmani pureutuu Max Horkheimerin välineellisen järjen käsitteeseen Jürgen Habermasin kommunikatiivisen järjen kautta. Työni jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäinen koostuu Horkheimerin välineellisen järjen kritiikin ... -
“Millainen politiikka soveltuu psykoanalyysin?” : Slavoj Žižek järjen ja viettien leikkauspisteessä
Vuorinen, Tino (2024)Tutkimukseni tarkoituksena on vertailla Slavoj Žižekin argumentteja postmodernististen filosofien argumentteihin. Žižek käyttää argumentoinnissaan hegeliläisiä, lacanilaisia ja marxistisia argumentteja. Tarkastelen työssäni ... -
Aineeton aine : Aristoteleen käsitys aineesta
Holma, Maija (2020)Käsittelen pro gradu -työssäni aineen käsitettä Aristoteleen filosofiassa, erityisesti teoksissa Fysiikka, Syntymisiestä ja häviämisestä, Taivaasta ja Metafysiikka. Tutkielmassani nousee esiin seuraavanlaisia kysymyksiä: ... -
Valistunutta taikauskoa? : uskon ja puhtaan oivalluksen dialektiikka Hegelin Hengen fenomenologiassa
Syrén, Jaakko (2019)Tutkimukseni tehtävänä on selvittää kristillisen perinteen ja valistuneen uskonnottomuuden välistä konfliktia. Konfliktin ytimessä on 1) kristillisen etiikan metafyysisen uskottavuuden kriisi ja 2) ateistisen järkeen ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.