Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden sosiaalinen pääoma ja ruokakäyttäytyminen
Tekijät
Päivämäärä
2020Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Tässä määrällisessä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin suomalaisten alle 25-vuotiaiden omassa taloudessa asuvien korkeakouluopiskelijoiden sosiaalisen pääoman ja ruokakäyttäytymisen välisiä yhteyksiä. Aineistona käytettiin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) vuoden 2016 korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen aineistoa. Aineisto koostui yhteensä 3114 opiskelijasta, joista tämän tutkimuksen aineistoon kuuluivat 1231. Sosiaalista pääomaa tarkasteltiin sosiaalista tukea, yhteenkuuluvuutta ja sosiaalista aktiivisuutta käsittelevien kysymysten ja väittämien avulla. Ruokakäyttäytymistä puolestaan terveyttä edistävän ruokavalion toteutumisella. Aineistoa analysoitiin ristiintaulukoinnilla, χ²-testillä sekä kahden riippumattoman otoksen t-testillä.
Tulokset osoittivat aiempien tutkimusten kaltaisesti, että on viitteitä sosiaalisen pääoman ja ruokakäyttäytymisen välisestä yhteydestä, vahvemman sosiaalisen pääoman omaavilla näyttäisi olevan myös terveellisempi ruokavalio. Sosiaalisen pääoman kaikki komponentit (sosiaalinen tuki, yhteenkuuluvuus ja sosiaalinen aktiivisuus) olivat tulosten mukaan yhteydessä ruokakäyttäytymiseen koko aineistossa. Kun tarkasteltiin sosiaalisen pääoman yhteyttä ruokakäyttäytymiseen sukupuoli- ja koulutussektoreittain, yhteyttä löydettiin naisilla, miehillä ja yliopisto-opiskelijoilla. Myös sukupuolella ja korkeakoulusektorilla oli yhteys ruokakäyttäytymiseen, naiset ja yliopisto-opiskelijat söivät terveellisemmin kuin miehet ja AMK-opiskelijat.
Lisää tutkimuksia tarvitaan ymmärtämään sosiaalisen pääoman ja ruokakäyttäytymisen välisiä yhteyksiä paremmin, mutta ilmiötä olisi hyvä ottaa huomioon, kun suunnitellaan interventioita suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden ruokakäyttäytymisen parantamiseksi. Edistämällä opiskelijoiden ruokakäyttäytymistä voidaan mahdollisesti pitkällä aikavälillä edistää koko väestön ruokakäyttäytymistä ja siten terveyttä.
...
In this quantitative master’s thesis, the relation between social capital and food behaviour was
examined among under 25-year old Finnish higher education students living on their own. The
Finnish Student Health Service’s (FSHS) material from the 2016 Finnish Student Health Survey
was used as research material for this study. The whole material consisted of 3114 students and
the material for this study was a total of 1231 students. Social capital was investigated with
questions and statements dealing with social support, social belonging and social activity. Food
behaviour on the other hand was investigated by how well the students fulfilled a health
promoting diet. The material was analysed wit crosstabs, χ²-test and independent samples t-test.
The results showed similarly to previous research that there seems to be a relation between
social capital and food behavior. Stronger social capital seems to be related to a healthier diet.
When looking at the whole material for this research all components of social capital (social
support, sense of belonging and social activity) had a relation with food behaviour. When the
relations where examined separately by gender and student-sector the results showed that
relations where only found for women, men and university-students. Also gender and studentsector where related to food behaviour. Women and university students had a healthier diet than
men and students from universities of applied sciences.
More research is needed to examine these relationships further, but this phenomenon would be
good to take into consideration when planning interventions for improving Finnish students’
diet. Improving the diet of higher education students might also improve diet and overall health
of the whole population on a long-term basis.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29561]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Is health promotion in sports clubs associated with adolescent participants’ fruit and vegetable consumption?
Heikkilä, Laura; Korpelainen, Raija; Aira, Tuula; Alanko, Lauri; Heinonen, Olli J.; Kokko, Sami; Parkkari, Jari; Savonen, Kai; Toivo, Kerttu; Valtonen, Maarit; Vasankari, Tommi; Villberg, Jari; Vanhala, Marja (Oxford University Press (OUP), 2023)Background Although sports clubs’ potential for health promotion is acknowledged, research on whether they promote healthy eating is limited. We aimed to evaluate Finnish youth sports clubs’ health promotion orientation, ... -
Sedentaaristen korkeakouluopiskelijoiden fyysinen aktiivisuus : tuloksia vuoden 2016 Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja terveyskäyttäytymistutkimuksesta
Spring, Linda (2022)Korkeakouluopiskelijat istuvat vuorokaudessa keskimäärin yli 7 tuntia, jota pidetään terveyden kannalta haitallisena. Fyysisellä aktiivisuudella voidaan vähentää mielenterveyden sekä tuki- ja liikuntaelimistön oireita, ... -
Taloudellisen tilanteen yhteys omillaan asuvien korkeakouluopiskelijoiden kasvisten syöntiin : korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen vuoden 2021 tuloksia
Hokkanen, Meri (2024)Ruokavalinnat ovat useiden sisäisten ja ulkoisten tekijöiden vuorovaikutuksen myötä syntyviä päätöksiä. Korkeakouluopiskelijat elävät uudenlaista elämänvaihetta, jossa he ovat usein ensimmäistä kertaa vastuussa omasta ... -
Vanhempien koulutustason yhteys korkeakoulu-opiskelijoiden työelämäodotuksiin
Nykopp, Oona; Mäkinen, Meeri (2022)Tutkielmassa tarkasteltiin korkeakouluopiskelijoiden odotuksia tulevaisuuden työelämästä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, eroavatko korkeakoulutettujen ja ei-korkeakoulutettujen vanhempien korkeakoulussa opiskelevien ... -
"On tuskallista, kun apu venyy kuukausien päähän" : korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) mielenterveyspalveluihin pääsystä
Risikko, Jani (2024)Mental health problems among university students have significantly increased; in Finland, one in three university students suffers from anxiety and depressive symptoms. Consequently, the demand for mental health services ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.