Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden sosiaalinen pääoma ja ruokakäyttäytyminen
Authors
Date
2020Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tässä määrällisessä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin suomalaisten alle 25-vuotiaiden omassa taloudessa asuvien korkeakouluopiskelijoiden sosiaalisen pääoman ja ruokakäyttäytymisen välisiä yhteyksiä. Aineistona käytettiin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) vuoden 2016 korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen aineistoa. Aineisto koostui yhteensä 3114 opiskelijasta, joista tämän tutkimuksen aineistoon kuuluivat 1231. Sosiaalista pääomaa tarkasteltiin sosiaalista tukea, yhteenkuuluvuutta ja sosiaalista aktiivisuutta käsittelevien kysymysten ja väittämien avulla. Ruokakäyttäytymistä puolestaan terveyttä edistävän ruokavalion toteutumisella. Aineistoa analysoitiin ristiintaulukoinnilla, χ²-testillä sekä kahden riippumattoman otoksen t-testillä.
Tulokset osoittivat aiempien tutkimusten kaltaisesti, että on viitteitä sosiaalisen pääoman ja ruokakäyttäytymisen välisestä yhteydestä, vahvemman sosiaalisen pääoman omaavilla näyttäisi olevan myös terveellisempi ruokavalio. Sosiaalisen pääoman kaikki komponentit (sosiaalinen tuki, yhteenkuuluvuus ja sosiaalinen aktiivisuus) olivat tulosten mukaan yhteydessä ruokakäyttäytymiseen koko aineistossa. Kun tarkasteltiin sosiaalisen pääoman yhteyttä ruokakäyttäytymiseen sukupuoli- ja koulutussektoreittain, yhteyttä löydettiin naisilla, miehillä ja yliopisto-opiskelijoilla. Myös sukupuolella ja korkeakoulusektorilla oli yhteys ruokakäyttäytymiseen, naiset ja yliopisto-opiskelijat söivät terveellisemmin kuin miehet ja AMK-opiskelijat.
Lisää tutkimuksia tarvitaan ymmärtämään sosiaalisen pääoman ja ruokakäyttäytymisen välisiä yhteyksiä paremmin, mutta ilmiötä olisi hyvä ottaa huomioon, kun suunnitellaan interventioita suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden ruokakäyttäytymisen parantamiseksi. Edistämällä opiskelijoiden ruokakäyttäytymistä voidaan mahdollisesti pitkällä aikavälillä edistää koko väestön ruokakäyttäytymistä ja siten terveyttä.
...
In this quantitative master’s thesis, the relation between social capital and food behaviour was
examined among under 25-year old Finnish higher education students living on their own. The
Finnish Student Health Service’s (FSHS) material from the 2016 Finnish Student Health Survey
was used as research material for this study. The whole material consisted of 3114 students and
the material for this study was a total of 1231 students. Social capital was investigated with
questions and statements dealing with social support, social belonging and social activity. Food
behaviour on the other hand was investigated by how well the students fulfilled a health
promoting diet. The material was analysed wit crosstabs, χ²-test and independent samples t-test.
The results showed similarly to previous research that there seems to be a relation between
social capital and food behavior. Stronger social capital seems to be related to a healthier diet.
When looking at the whole material for this research all components of social capital (social
support, sense of belonging and social activity) had a relation with food behaviour. When the
relations where examined separately by gender and student-sector the results showed that
relations where only found for women, men and university-students. Also gender and studentsector where related to food behaviour. Women and university students had a healthier diet than
men and students from universities of applied sciences.
More research is needed to examine these relationships further, but this phenomenon would be
good to take into consideration when planning interventions for improving Finnish students’
diet. Improving the diet of higher education students might also improve diet and overall health
of the whole population on a long-term basis.
...




Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [24542]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Sedentaaristen korkeakouluopiskelijoiden fyysinen aktiivisuus : tuloksia vuoden 2016 Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja terveyskäyttäytymistutkimuksesta
Spring, Linda (2022)Korkeakouluopiskelijat istuvat vuorokaudessa keskimäärin yli 7 tuntia, jota pidetään terveyden kannalta haitallisena. Fyysisellä aktiivisuudella voidaan vähentää mielenterveyden sekä tuki- ja liikuntaelimistön oireita, ... -
Brief Remote Intervention to Manage Food Cravings and Emotions during the COVID-19 Pandemic : A Pilot Study
Devonport, Tracey; Chen-Wilson, Chao-Hwa (Josephine); Nicholls, Wendy; Robazza, Claudio; Cagas, Jonathan Y.; Fernández-Montalvo, Javier; Choi, Youngjun; Ruiz, Montse C. (Frontiers Research Foundation, 2022)As a result of the COVID-19 pandemic people have endured potentially stressful challenges which have influenced behaviours such as eating. This pilot study examined the effectiveness of two brief interventions aimed to ... -
Parental Self-Efficacy and Child Diet Quality between Ages 2 and 5 : The STEPS Study
Tarro, Saija; Lahdenperä, Mirkka; Junttila, Niina; Lampimäki, Antti; Lagström, Hanna (MDPI AG, 2022)Parental self-efficacy (PSE), a measure of the subjective competence in the parental role, has been linked with child well-being and health. Research on the influence of PSE on child eating habits is scarce, and the few ... -
LASERI-seurantatutkimus: Liikunta-aktiivisuus lapsuudesta aikuisuuteen ja sen yhteydet muihin elintapoihin
Lounassalo, Irinja; Salin, Kasper; Palomäki, Sanna; Yang, Xiaolin; Rovio, Suvi; Telama, Risto; Raitakari, Olli; Tammelin, Tuija; Hirvensalo, Mirja (Liikuntatieteellinen Seura ry, 2018)LASERI-tutkimuksessa kartoitetaan nyt, miten liikunta-aktiivisuus elämän eri vaiheissa on yhteydessä muihin elintapoihin. Voisiko liikuntaaktiivisuuden lisääntyminen olla reitti esimerkiksi parempiin ravintotottumuksiin ...