Koululiikunnan koetut vaikutukset kehonkuvaan

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät koululiikunnassa ovat vaikuttaneet nuorten aikuisten kehonkuvan rakentumiseen. Toteutin tutkielman laadullisin menetelmin käyttämällä fenomenologis-hermeneuttista tutkimusotetta. Keräsin aineiston retrospektiivisinä teemahaastatteluina, joihin osallistui 5 nuorta aikuista eri puolilta Suomea (4 naista ja 1 mies). Haastateltavat olivat iältään 20–36-vuotiaita, ja tunsin heidät entuudestaan. Valitsin haastateltavat osallistumisesta kiinnostuneiden joukosta harkinnanvaraisesti. Haastattelut nauhoitettiin ja niiden kesto vaihteli 26 minuutista 56 minuuttiin. Litteroitua aineistoa kertyi lopulta 99 sivua (Times New Roman, fontti 12, riviväli 1,5). Analysoin aineistoni käyttämällä teemoittelua ja aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Koululiikunnan koetuista vaikutuksista kehonkuvaan muodostui aineistolähtöisen sisällönanalyysin tuloksena 25 alaluokkaa, jotka yhdistin kahdeksaksi yläluokaksi. Nämä kahdeksan yläluokkaa puolestaan yhdistin edelleen kolmeksi pääluokaksi: sosiaalinen ympäristö, liikuntatunnit ja yksilön merkitys. Kehonkuvan yksilöllinen kokeminen näkyi siinä, mitä tekijöitä haastateltavat painottivat kertomuksissaan. Tutkittavien välillä oli eroja myös siinä, kuinka paljon kehonkuvan koettiin liittyvän koululiikuntakokemuksiin. Sosiaalinen ympäristö, kulttuuriset normit ja vertaiset vaikuttivat paljon kehonkuvan rakentumiseen. Liikuntatunteihin liittyviä kehonkuvaan vaikuttavia tekijöitä olivat liikunnanopettajan lisäksi myönteiset ja kielteiset liikuntatuntikokemukset. Yksilö itse oli myös merkittävä tekijä kehonkuvan rakentumisessa muun muassa vertailun ja ulkoisiin tekijöihin suhtautumisen kautta. Tulosten tulkinnan perusteella liikunnanopetuksessa on asioita, joihin opettaja pystyy toiminnallaan vaikuttamaan ja sitä kautta tukemaan myönteisen kehonkuvan kehitystä. Oppilaiden rohkaiseminen, kannustaminen ja myönteisten liikuntakokemusten tarjoaminen sekä yleisen itsetunnon tukeminen ovat tärkeitä. Opettajan on tärkeää tuntea oppilaiden kehitysvaiheeseen kuuluvat sosiaaliset, emotionaaliset ja kognitiiviset haasteet ja haluta toimia niiden kohtaamiseksi. Tämä tutkielma voi tarjota opettajille arvokasta tietoa siitä, miten myönteisen kehonkuvan tukemisen voisi ottaa huomioon liikunnanopetuksessa.

The purpose of this master’s thesis study was to investigate different factors in physical education (PE) which have had an influence on young adults’ body image in adolescence. The study was carried out using phenomenological-hermeneutical research approach and qualitative methods. I collected the data using retrospective thematic interviews with 5 young adults from all over Finland (4 women and 1 man). Their age ranged from 20 to 36 years. I selected the subjects from among those interested in participating the study. The duration of the interviews ranged from 26 minutes to 56 minutes. The interviews were recorded and the transcribed, and the final amount of transcribed material was 99 pages (Times New Roman 12, line spacing 1.5). Data was themed and analyzed using qualitative content analysis. Based on the analysis, I eventually formed 25 subcategories, which I merged into eight upper categories. These eight upper categories, in turn, I further merged into three main categories describing the factors, which have had an influence on body image in adolescence. Three main categories were the social environment, physical education classes, and the role of the individual. The subjectivity of one’s body image was reflected in what factors the subjects emphasized in their stories. The perceptions of how body image was manifested in PE classes also varied between subjects. However, with all the subjects, the social environment, cultural norms, and peers contributed greatly to the change in body image. In addition to the physical education teacher, positive and negative physical education experiences were an essential factor of body image in school context. Thirdly, the role of the individual was also a significant factor in the development of body image through comparison and attitudes towards external factors. According to these results there are things in physical education that the teacher can address and thereby support the development of a positive body image. Providing positive experiences for all students, as well as supporting general self-esteem are essential. It is important for the teacher to be aware of the social, emotional, and cognitive challenges involved in the developmental phase of students and to be willing to take action to meet them. This study can provide teachers with valuable information on how supporting positive body image could be considered in their classes.