Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kuvata, millaisia kokemuksia lukiolaisilla on itsetuntoa ja kehonkuvaa rakentavista sekä heikentävistä tekijöistä liikuntatunneilla. Tutkielmassa käytettiin laadullista tutkimusotetta. Kiinnostuksen kohteena olivat nuorten kokemukset, joita pyrimme ymmärtämään. Tutkimusaineisto koostui kuudesta 16–19-vuotiaan (kolme tyttöä ja kolme poikaa) lukio-opiskelijan puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Haastattelun teemat olivat itsetuntoon vaikuttaneet kokemukset sekä kehonkuvaan vaikuttaneet kokemukset. Haastattelujen kestot vaihtelivat 32–46 minuutin välillä. Sanatarkasti litteroitua aineistoa kertyi yhteensä 86 sivua (fontti Times New Roman, fonttikoko 12, riviväli 1). Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Itsetuntoon liittyvistä kokemuksista muodostui viisi yläluokkaa: 1.) kokemukset pätevyydestä, 2.) liikuntaryhmä, 3.) vertailu, 4.) liikunnanopettaja ja 5.) toiminta liikuntatunnilla. Opiskelijoiden kokemuksi
sta kehonkuvaan liittyen muodostui kuusi yläluokkaa: 1.) liikuntaryhmä, 2.) vertailu, 3.) ulkoiset paineet, 4.) liikunnanopettaja, 5.) toiminta liikuntatunnilla ja 6.) ajatukset omasta kehosta.
Onnistuminen ja osaaminen liikuntatunnilla vahvisti sekä itsetuntoa että kehonkuvaa. Myös liikunnanopettaja ja varsinkin hänen antamansa palaute sekä avoin keskustelu suorituskyvyn ja kehojen yksilöllisyydestä koettiin itsetuntoa ja kehonkuvaa edistävinä tekijöinä. Erityisesti vertailu ja ryhmäpaine koettiin itsetuntoa ja kehonkuvaa heikentävinä tekijöinä. Lisäksi opiskelijoiden omilla ajatuksilla, kuten heikkouksien ja oman kehon hyväksymisellä oli merkittävä rooli siinä, millaisia kokemuksia opiskelijat liikuntatunneilla saivat. Tulosten perusteella liikuntatunneilla on hyvä mahdollisuus antaa opiskelijoille itsetuntoa ja kehonkuvaa vahvistavia myönteisiä kokemuksia. Se kuitenkin vaatii liikunnanopettajilta tietoutta siitä, mitkä tekijät heikentävät ja mitkä vahvistavat opiskelijan itsetuntoa sekä kehonkuvaa ja mitä ne ylipäätään tarkoittavat nuoren elämässä. Tämän tutkielman tuloksia voi hyödyntää esimerkiksi liikunnanopettajat suunnitellessaan liikuntatunteja ja ollessaan oppilaiden tai opiskelijoiden kanssa vuorovaikutuksessa. Tulevaisuudessa voitaisiin tutkia, millaiseksi vastavalmistuneet liikunnanopettajat kokevat valmiudet tukea opiskelijoiden itsetuntoa ja myönteistä kehonkuvaa. Lisäksi olisi mielenkiintoista vertailla laajemmin tyttöjen ja poikien kokemuksia.
...
The purpose of this study was to describe students experiences of self-esteem and body image in physical education lessons. The aim was to find out which factors strengthen, and which factors weaken self-esteem and body image. The goal was for the results to demonstrate how to develop physical education with respect to self-esteem and body image of the students. We used a qualitative approach in this study, because we were interested in understanding students’ individual experiences. As for the research data, we used semi-structured thematic interviews. Six 16–19-year-old students (three girls and three boys) took part in our interviews. Themes in our interview were experiences of self-esteem in P.E. lessons and experiences of body image in P.E. lessons. The interviews took 32–46 minutes. Word by word the length of the data was 86 pages (font Times New Roman, size 12, line spacing 1). The data is analyzed using data-driven content analysis.
The experiences of self-esteem were divided
into the following five major categories: 1.) perceived competence, 2.) significance of classmates, 3.) social comparison, 4.) significance of P.E. teacher and 5.) the contents of lessons. The six major categories in experiences of body image were: 1.) significance of classmates, 2.) social comparison, 3.) social pressures, 4.) significance of P.E. teacher, 5.) the contents of lessons and 6.) thoughts of own body.
Succeeding in P.E. lessons strengthened both self-esteem and body image of the students. Also, the P.E. teacher was at great importance. Specifically, feedback and open discussion of individuality in performance and body were experienced as strengthening factors. The negative experiences were linked particularly to social comparison and peer pressure. Similarly, students’ own thoughts about accepting their own body or weaknesses affected their experiences of ability and body. Based on the results, P.E. lessons are a good place to strengthen self-esteem and body image but also a place where they may fail to do so. This study provides knowledge regarding strengthening and weakening factors, as well as how P.E. teachers can identify how different factors affect students’ self-esteem and body image differently.
There is a need for further study related to this subject. It could be useful to find out the readiness of graduated P.E. teachers to strengthen students’ self-esteem and body image. It would be also interesting to compare the experiences in P.E. classes between girls and boys.
...
