Two Decades of Criminal Sanctions : New Public Management in the Finnish Criminal Sanctions Agency
Authors
Date
2020Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka New Public Management (NPM) on vaikuttanut Rikosseuraamuslaitoksen ja sen edeltäjän, Rikosseuraamusviraston, toimintatapaan vuosina 2001–2019. Tutkimuksen aineistona oli Rikosseuraamusviraston ja Rikosseuraamuslaitoksen vuosiraportointi, josta valittiin tutkimukseen vuosiraportit vuosilta 2001–2019. Tutkimuksessa käytettiin diskurssianalyyttista lähestymistapaa tulkittaessa vuosiraporteissa tärkeinä pidettyjä asioita. Aineiston rajaus edustaa ajanjaksoa, jolloin Rikosseuraamusvirasto ja Rikosseuraamuslaitos kävivät läpi suuria muutoksia organisaatiorakenteissaan. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että NPM on vaikuttanut huomattavasti Rikosseuraamuslaitoksen nykyiseen organisaatiomalliin ja toiminnan painopisteisiin. NPM on pakottanut rikosseuraamukset keskittymään niiden päätehtävään ja suoriutumaan hyvin niiden implementoinnissa. Seurauksena on ollut siirtymä kohti aiempaa avoimempia ja taloudellisesti edullisimpia rangaistuksia. Nämä rangaistukset tukevat pohjoismaisen maltillisen kriminaalipolitiikan tavoitteita pyrkimällä uusintarikollisuuden vähentämiseen.
...
The purpose of the study is to examine how New Public Management (NPM) impacted Finnish criminal sanctions during the years 2001–2019. For this qualitative examination, the monitoring and evaluation documents of the Finnish Criminal Sanctions Agency were analysed by the method of discourse analysis. The analysis period represents the time when Finnish criminal sanctions went through substantial changes in the organisational structure. From the sample it can be observed that NPM has significantly impacted the structure and implementation of criminal sanctions in Finland. It can be seen that the efficiency drive of NPM has forced criminal sanctions to bring an increased focus on its core functions and perform well in their implementation. From the results it can be concluded that the biggest epitome of NPM in Finnish criminal sanctions has been bringing greater emphasis on cost- efficient open sanctions, which also support the goals of Nordic moderate criminal policy by promoting the reduction of recidivism.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29561]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Shortcomings of New Public Management Ideology from the Power Perspective : Exploration of Power Relations in a Finnish Municipal Organization
Kokko, Tuomas; Auvinen, Tommi; Sajasalo, Pasi; Takala, Tuomo (Academy of Economic Studies, 2018)New public management (NPM) is perceived as a method for restoring the effectiveness of municipal organizations. In Finland, it is the main motivator for the reconstruction of municipal and state-driven public sectors. ... -
Much Cry and Little Wool? : Determining the Exact Role of the Inter-national Criminal Court in Transitional Justice Efforts
Perez-Leon-Acevedo, Juan-Pablo (California Western School of Law, 2021) -
Sanctions and the exit from unemployment in two different benefit schemes
Busk, Henna (Elsevier BV, 2016)This paper investigates the effect of benefit sanctions on the exit rate from unemployment using a unique set of rich register data on unemployed Finnish individuals. The timing-of-events approach is applied to distinguish ... -
Tehdään rikos, tehdäänkö oikeutta : ympäristörikosoikeuden täsmentymisen politiikka
Mantere, Inka (2020)Tutkimus käsittelee ympäristön oikeudellistumisen politiikkaa erityisesti rikosoikeudellisessa kontekstissa. Sekä ympäristöoikeus että ympäristörikos ovat suhteellisen uusia käsitteellisiä ja institutionaalisia pyrkimyksiä ... -
Finnish cultural policy as public funding : regime view across policy domains
Jakonen, Olli; Sokka, Sakarias (Scandinavian University Press / Universitetsforlaget AS, 2022)Public funding is a key part of Nordic cultural policy. This article approaches the Finnish cultural policy regime from the perspective of state funding, which can be seen as a direct demonstration of public cultural policy. ...