Tehdään rikos, tehdäänkö oikeutta : ympäristörikosoikeuden täsmentymisen politiikka

Abstract

Tutkimus käsittelee ympäristön oikeudellistumisen politiikkaa erityisesti rikosoikeudellisessa kontekstissa. Sekä ympäristöoikeus että ympäristörikos ovat suhteellisen uusia käsitteellisiä ja institutionaalisia pyrkimyksiä ottaa haltuun jälkimodernit ympäristöongelmat ja yleinen luontosuhde. Siitä syystä ala on yhä täsmentyvä ja siten oikeuspoliittisesti elävä ja kiistanalainen. Yhteiskunnallisesti merkittävän tutkimuksesta tekee se, että luonnon- ja ympäristösuojelua halutaan nähtävästi toteuttaa myös kriminaalipoliittisin ohjauskeinoin samalla, kun sekä rikosoikeutta että ympäristön oikeusasemaa joudutaan tarkastelemaan uuden tieteellisen tiedon valossa. Tämän moniulotteisen prosessin piirteitä suomalaisessa oikeusympäristössä halutaan valottaa tutkimuksessa diskurssianalyysin avulla. Tutkimuskysymykseni kuuluu, kuinka ympäristö pyritään legitiimisti asemoimaan osaksi rikosoikeutta. Aineistona on käytetty kahta oikeustieteen väitöskirjaa, Elina Pirjatanniemen tutkimusta Vihertyvä rikosoikeus: Ympäristökriminalisointien oikeutus, mahdollisuudet ja rajat (2005) ja Niina Mäntylän tutkimusta Luonnon edustajien puhevalta (2010), jotka molemmat liittyvät osaksi kehittyvän ympäristörikosoikeuden diskurssia. Tutkimuksessa havaittiin, että ympäristön oikeudellistuminen on sekä filosofista että institutionaalista siirtymää vaativa prosessi, joka voi heijastua yhteiskuntaan uusien oikeudellisten instrumenttien tarpeena, mutta myös muutoksena oikeuskulttuurin eri tasoilla.

The study discusses the legal policies of environment law especially in the context of Finnish criminal justice. Environmental law and environmental crime are relatively new conceptual and institutional attempts to adhere both postmodern environmental problems and the more general relation to nature. Thus, the sector is specifying swiftly and stands policy-wise active and controversial. What makes the study societally significant is, that while the nature and environment protection are to be implemented with criminal policy instruments, also the criminal law and the legal status of environment should be now examined in the light of new scientific information. The features of the diversified process of the Finnish legal environment are to be illustrated with discourse analysis. My research question is, how to legitimately position environment as a part of criminal law. Two dissertations in Law have been used in this task: Vihertyvä rikosoikeus: Ympäristökriminalisointien oikeutus, mahdollisuudet ja rajat by Elina Pirjatanniemi (2005) and Luonnon edustajien puhevalta by Niina Mäntylä (2010), both of which are part of the evolving environmental criminal law discourse. The study found that the legalization of environment is a process that requires both philosophical and institutional transitions, which may demand new legal instruments from society, but also a cultural change at different levels of legal proceedings.