Ekokriisi Perusopetuksen suunnitelman perusteissa 2014

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kestävän kehityksen ja ekokriisin kontekstista, millaisia tekijöitä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista 2014 löytyy. Aiheen tarkastelua halusin tehdä henkilökohtaisesta motiivistani ympäristöasioihin ja huomioista siitä, että ympäristön tila heikkenee hälyttävästi. Huomio siitä, että seuraavat sukupolvet, joiden symboliseksi edustajaksi olen ottanut myös ympäristöaktivisti Greta Thunbergin, tulevat nykytiedon valossa kärsimään ympäristöongelmista ja niiden aiheuttamasta ekokriisistä, huomattavasti meitä edellisiä polvia enemmän. Tästä lähtökohdasta halusin selvittää, miten opetussuunnitelma (2014), joka on opetusta ohjaava ylin asiakirja, tunnistaa ekokriisin ja ohjaa kestävään kehitykseen. Tutkimuksen teoria ammentaa luonnontieteellisestä paradigmasta ja havainnoi ihmisen toiminnan monitahoisuutta sekä peilaa sitä klassisiin inhimillisiin vietteihin. Nämä aiheuttavat epäsymmetrisiä ja vaikeasti käsiteltäviä viheliäisiä ongelmia, joita myös hyperobjekteiksi kutsutaan. Ne kuvaavat maailmaa, johon koululaitoksen perusopetus kasvavaa lasta opetussuunnitelman avulla valmistaa. Opetussuunnitelman (2014) filosofinen ja teoreettinen tarkastelu oli metodina luontevin, koska se sallii pohdinnalle laajaa roolia vaikeaan ja monisyiseen aiheeseen. Opetussuunnitelmasta välittyy monien tahojen motiiveja, jotka ovat ristiriidassa keskenään, kuten kestävän elämäntavan välttämättömyys ja talouskasvuun tähtäävä elinikäinen oppiminen. Ekokriisi tunnistetaan opetussuunnitelmassa, mutta maininnat asian vaatimalla vakavuudella jäävät enemmän lukijan tulkittaviksi kuin selväksi puheeksi. Ne ikään kuin istuvat rivien välissä, mutta eivät tarjoa juuri konkreettisia keinoja niiden toteuttamiseen. Opetussuunnitelma (2014) myös lanseeraa uuden käsitteen: ekososiaalinen sivistys, joka on raskassisältöinen, mutta jonka tarpeellisuus jää hieman epäselväksi. Opetussuunnitelman (2014) runsaat ympäristö-, luonto-, ja kestävä kehitysteemat uhkaavat jäädä puheiksi käsitetasolla, mutta viesti siitä, että jotakin pitäisi tehdä tulee kuitenkin ilmi selvästi. Tutkimuksessa pohdin myös kasvavaa jännitettä sukupolvien välillä, joka on opetusnäkökulmasta hyvin huomionarvoinen asia.