Henkilökohtaisten arvojen ja sosiaalisen liikkuvuuden yhteys terveyskäyttäytymiseen keski-iässä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella henkilökohtaisten arvojen yhteyttä terveyskäyttäytymiseen keski-ikäisillä henkilöillä. Lisäksi tarkasteltiin koulutustason moderaattorivaikutusta arvojen ja terveyskäyttäytymisen välisessä yhteydessä sekä erosivatko sosiaalisen liikkuvuuden kokeneiden henkilöiden arvot ja terveyskäyttäytyminen niiden henkilöiden arvoista ja terveyskäyttäytymisestä, jotka olivat säilyttäneet lapsuutensa aikaisen sosioekonomisen aseman siinä ryhmässä, johon liikkuvuuden kokeneet olivat päätyneet. Tutkimuksen aineistona käytettiin Jyväskylän yliopistossa meneillään olevan Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen vuonna 2009 kerättyä aineistoa. Vuonna 2009 tutkimukseen osallistui 271 henkilöä, joista naisia oli 47 %. Tutkimukseen osallistuneet edustivat omaa ikäkohorttiaan Suomessa. Henkilökohtaisia arvoja mitattiin Schwartz Value Survey (SVS) -kyselyllä. Terveyskäyttäytymistä selvitettiin itsearviointilomakkeilla ja kehon painoindeksillä (BMI). Sosiaalisen liikkuvuuden osalta tarkasteltiin koulutuksen kautta tapahtunutta ylisukupolvista liikkuvuutta. Tilastollisina menetelminä käytettiin binääristä logistista regressioanalyysia, yksisuuntaista varianssianalyysia ja Khiin neliö -testiä. Henkilökohtaisten arvojen ja terveyskäyttäytymisen väliset yhteydet erosivat sukupuolten välillä. Miehillä perinteet oli positiivisesti yhteydessä liikunnan harrastamiseen ja virikkeisyys tupakointiin. Suoriutuminen yhdistyi positiivisesti ylipainoon ja negatiivisesti liikunnan harrastamiseen. Naisilla huolenpito oli positiivisesti yhteydessä raittiuteen ja humalajuomisen vähäisyyteen ja toiminnan vapaus raittiuteen. Suvaitsevaisuus ja virikkeisyys yhdistyivät negatiivisesti raittiuteen. Suoriutuminen, luonnonsuojelu ja luotettavuus yhdistyivät positiivisesti liikunnan harrastamiseen. Yhteiskunnallinen huolenpito ja toiminnan vapaus yhdistyivät negatiivisesti liikunnan harrastamiseen. Mielihyvä yhdistyi positiivisesti tupakointiin. Koulutustaso muunsi henkilökohtaisten arvojen ja terveyskäyttäytymisen välisen yhteyden suuntaa joidenkin arvojen osalta. Korkeasti koulutetuilla miehillä luonnonsuojelu yhdistyi positiivisesti tupakointiin ja valta raittiuteen. Matalasti koulutetuilla miehillä perinteet oli positiivisesti yhteydessä humalajuomisen vähäisyyteen. Korkeasti koulutetuilla naisilla virikkeisyys ja suoriutuminen olivat positiivisesti yhteydessä tupakointiin ja suvaitsevaisuus oli negatiivisesti yhteydessä raittiuteen. Matalasti koulutetuilla naisilla toiminnan vapaus oli negatiivisessa yhteydessä liikunnan harrastamiseen. Ylisukupolvisen sosiaalisen liikkuvuuden alaspäin kokeneet henkilöt arvostivat mielihyvää vähemmän kuin matalassa sosioekonomisessa asemassa koko elämänsä pysyneet henkilöt. Ylisukupolvisen sosiaalisen liikkuvuuden ylöspäin tehneet henkilöt harrastivat liikuntaa enemmän kuin korkeassa sosioekonomisessa asemassa koko ajan pysyneet. Johtopäätöksenä voidaan todeta henkilökohtaisten arvojen ja terveyskäyttäytymisen olevan yhteydessä toisiinsa, mutta yhteydet vaihtelevat riippuen henkilön sukupuolesta ja koulutustaustasta. Terveyskäyttäytymiseen kohdistuvaa elintapaohjausta suunniteltaessa ja toteutettaessa olisi hyödyllistä käyttää yksilöllisiä arvopohjaisia lähestymistapoja.

The aim of this study was to investigate possible associations between the personal values and health behaviour of middle-aged men and women. The study also examined if level of education had a moderator effect on the values and health behaviour, and whether the values and health behaviour of those who had experienced social mobility differed from the values and health behaviour of those who had lived in that socio-economic group all their life. The study was based on the data collected in 2009 for the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development. In 2009, 271 people participated in the study, 47% of whom were women. The participants in the study represented their own age cohort in Finland. Personal values were measured by the Schwartz Value Survey (SVS). Health behaviour was measured using a self-assessment form and body mass index (BMI). In the area of social mobility, intergenerational mobility through education was examined. The statistical methods were binary logistic regression analysis, one-way variance analysis and chi square test. The associations between the personal values and health behaviour differed between sexes. Among men, tradition was positively associated with physical activity and stimulation with smoking. Achievement was positively associated with obesity and negatively associated with physical activity. Among women, benevolence-caring was positively associated with abstinence and a low level of binge drinking, and self-direction-action with abstinence. Universalism-tolerance and stimulation were negatively associated with abstinence. Achievement, universalism-nature and benevolence-dependability were positively associated with physical activity. Universalism-concern and self-direction-action were negatively associated with physical activity. Hedonism was positively associated with smoking. In some cases, the level of education did have a moderator effect on the associations between personal values and health behaviour. Among men with high education, universalism-nature was positively associated with smoking and power with abstinence. Among men with low education, tradition was positively associated with a low level of binge drinking. Among highly educated women, stimulation and achievement were positively associated with smoking and universalism-tolerance was negatively associated with abstinence. Self-direction-action was negatively associated with physical activity among women with low education. People who had experienced downward mobility valued hedonism less than those who had kept the same socio-economic status throughout their lives. Those who had experienced upward mobility exercised more than those who had had a high socio-economic status all their life. As a conclusion it can be stated that personal values are connected to health behaviour, but associations vary depending on the person's gender and educational background. When planning and implementing guidance in health behaviour, it would be beneficial to use approaches based on individual values.