The rise of residential carsharing in Finland : a case study of drivers and constrains

Abstract

Yhteiskäyttöautoilu on kasvava ilmiö sekä Suomessa että muualla maailmalla. Aihetta koskeva aikaisempi tutkimus on osoittanut, että paikallishallinnot tyypillisesti mahdollistavat yhteiskäyttöautoilun tarjoamalla jaetuille ajoneuvoille etuoikeuden pysäköintiin. Syyt mahdollistamisen taustalla liittyvät yhteiskäyttöautoilun hyötyihin, kuten vähentyneisiin ajosuoritteisiin yhteiskäyttöautoilijoiden keskuudessa sekä parkkitilan kysynnän laskemiseen. Vaikka yhteiskäyttöautoilua on tutkittu laajalti säännöstelyn ja hyötyjen näkökulmasta, vain vähän kiinnostusta on osoitettu hiljattain yleistyneitä järjestelyitä kohtaan, joissa yhteiskäyttöautoja on tuotu asumisen yhteyteen. Tämän tutkielman tavoitteena oli tarkastella näitä järjestelyjä ja niiden yleistymisen syitä Suomessa. Ilmiön uutuuden vuoksi tutkielmassa hyödynnettiin kvalitatiivista tapaustutkimusta. Tutkielman empiirinen aineisto koostui seitsemästä puolistrukturoidusta haastattelusta. Haastateltavista neljä edusti yhteiskäyttöautoja tarjoavia yrityksiä, kaksi palvelunhankkijoita, ja yksi kuntaa. Aineistosta tunnistettiin keskeisiä aihepiirejä teema-analyysia hyödyntäen. Tutkielman tulokset osoittavat, että asumisen yhteyteen liitettävien yhteiskäyttöautojen hankinnasta vastaavat yleensä asuinkiinteistösijoittajat ja -kehittäjät. Kunnat näyttävät mahdollistaneen järjestelyjen laajentumisen tarjoamalla mahdollisuuden rakentaa vähemmän autopaikkoja uusien rakennusten yhteyteen, jos asuinkiinteistön yhteyteen liitetään yhteiskäyttöauto. Tämä tutkielma osoittaa myös, että palvelunhankkijat odottavat yhteiskäyttöauton hankinnan lisäävän asuinkohteen kiinnostavuutta.

Carsharing is a growing phenomenon both in Finland and elsewhere in the world. Previous research concerning the subject has established that local governments often enable carsharing by providing privileged access to parking because of the expected benefits associated with it. For example, these benefits include reduced distances travelled by car among individuals participating in carsharing schemes as well as reduced demand for parking infrastructure. While there is an extensive body of literature concerning the governance and benefits of carsharing on a larger scope, little attention has been paid to recently proliferated arrangements in which shared cars have been brought to parking lots of residential buildings.

This thesis aimed at investigating this phenomenon in Finland and the reasons behind its expansion. A qualitative case study approach was used to investigate the contemporary phenomenon and seven semi-structured interviews were conducted to collect the empirical data. Four of the interviewees represented carsharing operators, two service procurers, and one a municipality. Thematic analysis was used to recognize patterns and themes from the data.

The findings indicate that residential real estate developers and investors are largely responsible for the acquisition of shared vehicles in the context of residential carsharing. Municipalities seem to have enabled the expansion by providing developers with the opportunity to build fewer parking spaces for new buildings if a dedicated shared vehicle is provided for the residents. This study also reveals that service procurers are expecting that offering a shared vehicle to residents increases the attractiveness of housing.