dc.contributor.advisor | Mård-Miettinen, Karita | |
dc.contributor.author | Hammett, Johanna | |
dc.date.accessioned | 2020-06-12T13:08:44Z | |
dc.date.available | 2020-06-12T13:08:44Z | |
dc.date.issued | 2020 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69910 | |
dc.description.abstract | Tämä tutkielma on valokuviin perustuva haastattelututkimus ruotsin kielen affordansseista suomenkielisellä paikkakunnalla. Tutkielma pohjautuu amerikkalaisen psykologin Gibsonin (1986) affordanssiteoriaan. Affordanssiteorian mukaan affordanssi muodostuu siitä potentiaalista, joka yksilöllä on hänen ympäristössään tiettynä ajanjaksona. Kielitieteilijä van Lier piti affordansseja keskeisenä osa-alueena ekologisessa näkökulmassa toisen kielen oppimiseen.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää millaisia ruotsin kielen affordansseja suomenkielisillä lukio-opiskelijoilla on heidän ympäristössään ja käyttävätkö he näitä mahdollisuuksina ruotsin kielen oppimiseen. Tarkoituksena on myös tutkia, millaisia asenteita lukio-opiskelijoilla on ruotsin kielen esiintymiseen heidän kaksikielisellä kotipaikkakunnallaan. Aineisto kerättiin siten, että lukio-opiskelijat ottivat valokuvia aina kun he näkivät, kuulivat tai käyttivät ruotsia ympäristössään, tai kun jokin asia toi heille mieleen ruotsin kielen. Tämän jälkeen lukio-opiskelijoita haastateltiin kuvattuihin tilanteisiin liittyvistä affordansseista ja heidän ruotsin kieleen kohdistuvista mielipiteistään vastaavissa tilanteissa.
Lukio-opiskelijat kokivat puhutun ja kirjoitetun kielen affordansseja ympäristössään. Affordansseja koettiin harrastuksissa, ravintoloissa, kaupungilla tai kotona musiikkia ja podcasteja kuunnellessa ja TV:tä katsoessa. Joskus lukiolaiset etsivät tietoisesti tapoja oppia ruotsia, esimerkiksi kun he lukivat ruotsinkielisiä lehtiä tai kuuntelivat podcasteja ruotsin kielellä. Opiskelijat puhuivat harvoin oma-aloitteisesti ruotsia tapaamiensa ihmisten kanssa, mutta kertoivat joskus käyvän näin. Esimerkiksi yksi opiskelija kertoi puhuneensa ruotsia sukulaisen kanssa ja toinen kertoi vastanneensa bussikuskille ruotsiksi. Opiskelijoiden mielestä tilanteet, joissa oli affordansseja, olivat positiivisia. Opiskelijoiden mielestä oli tärkeä tuntea ruotsalaista kulttuuria, koska se on osa Suomenkin kulttuuria. Yksi opiskelija kuvaili myös, että hän tunsi ylpeyttä osatessaan ruotsia paremmin kuin ystävänsä osasi ja pystyi näin ollen auttamaan ystäväänsä kielen ymmärtämisessä. | fi |
dc.format.extent | 69 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | sv | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | affordans | |
dc.subject.other | sociokulturell teori | |
dc.subject.other | ekologisk lingvistik | |
dc.title | Användning och inlärning av svenska hos finskspråkiga gymnasister i en tvåspråkig kommun : en fallstudie om språkliga affordanser och språkattityder | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202006124155 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Kieli- ja viestintätieteiden laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Language and Communication Studies | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Ruotsin kieli | fi |
dc.contributor.oppiaine | Swedish | en |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 306 | |
dc.subject.yso | asenteet | |
dc.subject.yso | ruotsin kieli | |
dc.subject.yso | kielen oppiminen | |
dc.subject.yso | lukiolaiset | |
dc.subject.yso | suomenkieliset | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |
dc.type.okm | G2 | |