Liikunnasta hyvää oloa ja pääomia : tarkastelussa kuntokeskuksessa liikkuvat naiset

Abstract

2000-luvulla esiin nousseen kuntoilubuumin seurauksena yksityisen liikuntayritysten määrä on kasvanut, minkä seurauksena yksityisen sektorin liikuntapalvelutarjonta on monipuolistunut. Kuntoliikunnan kehityksen taustalla on suurempi yhteiskunnallinen muutos, mikä on muuttanut suomalaista liikuntakulttuuria ja sitä myötä myös liikunnan harrastamisen muotoja ja merkityksiä. Tässä tutkimuksessa, kuten yleensäkin sosiologiassa, perehdytään yksilön käyttäytymiseen ja valintoihin, joita tarkastellaan sosiaalisen ympäristön ja kulttuuristen normien kontekstissa. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin kuntokeskusten naisasiakkaiden antamia merkityksiä omalle liikkumiselleen. Lisäksi tarkasteltiin niitä pääomia, joita kuntokeskuksessa liikkumalla kartutetaan ja sitä, kuinka nämä pääomat heijastavat liikkumista yhteisöllisenä ja yksilöllisenä valintana. Näiden rinnalla tarkastelen sosiaalisen ympäristön rakenteen ja paineen vaikutusta yksilöiden liikkumiseen. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja aineisto analysoitiin teoriasidonnaisella analyysillä. Haastateltavia (n=6) oli kahdesta suuresta kaupungista ja kaikki haastateltavat olivat jonkin kuntokeskuksen jäseniä. Tutkimusaineiston perusteella tärkeimmät liikkumiselle annetut merkitykset olivat hyvä olo, kokonaisvaltainen hyvinvointi, kunnossa pysyminen ja sosiaaliset suhteet. Haastateltavat olivat omaksuneet liikunnallisen elämäntavan jo lapsena ja he antoivat liikkumiselleen useita myönteisiä merkityksiä. Liikkumalla kartutettiin erilaisia pääomia, joista tärkeimpinä korostuivat energiapääoma ja sosiaalinen pääoma. Vaikka yhteiskunnan rakenteiden modernisoituminen on mahdollistanut sen, että yksilöt voivat suhteellisen vapaasti kehittää omaa identiteettiään ja elämäntyyliään, ei ihmisten halu liittyä ja kokea yhteyttä ole kadonnut mihinkään. Kuntokeskuksessa liikkuvat naiset tiedostivat myös, että liikunnan harrastamisella on sosiaalisesti korkea arvo yhteiskunnassamme. Tämän takia liikunnan harrastaminen ja aktiivinen elämäntapa nähtiin vahvuutena esimerkiksi työelämässä. Yhteiskunnalliset arvot ja muiden mielipiteet ohjaavatkin väistämättä ihmisten valintoja.

As a result of the exercise boom of the 2000’s there has been an increase of privately owned training facilities. This has led to a more diversified selection of exercise services offered by the private sector. There is a greater societal change behind the development of fitness training which has changed the Finnish sports culture and consequently the forms and meanings of exercise. In this study, as usual in sociology, the focus is on behavior and choices of an individual which is observed in the context of a social environment and cultural standards. In this master’s thesis the meanings of exercise for female clients of fitness centers were investigated. In addition, such capitals that are achieved by exercising in fitness centers were investigated and how these capitals reflect the exercise as a communal and individual choice. I am also examining how the current structure of the social environment and the social pressures affect individual’s exercising. Materials to this study were gathered by themed interviews which were analyzed by theory-bound analysis. All interviewees (n=6) were from two different major Finnish cities and were members of a fitness center at the moment of the interviews. Based on the research data the main reasons for exercise were the good feeling gained by exercising, overall well-being, staying fit and social relationships. All interviewees had embraced an active lifestyle at an early age and gave multiple positive meanings for exercising. Exercise was used as a way of accumulating different capitals, of which the most important were the energy capital and social capital. Even though the modernization of structures of the society has enabled individuals to freely develop their identities and way of life, the people’s desire to unite and feel connected has not vanished. All the interviewed women exercising in the sports centers also realized the great social value the exercise has in our society. For this reason, hobbies and active way of life were seen as a definite asset for example in the working life. Values of society and other people’s opinions inevitably guide people’s choices.