Show simple item record

dc.contributor.advisorKokko, Sami
dc.contributor.advisorPoskiparta, Marita
dc.contributor.authorKukka, Tiia-Mari
dc.date.accessioned2020-06-10T07:11:26Z
dc.date.available2020-06-10T07:11:26Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69821
dc.description.abstractKansallisen liikuntasuosituksen mukaan lasten ja nuorten tulisi liikkua vähintään tunti päivittäin, mutta suomalaiset nuoret saavuttavat suosituksen melko huonosti. Selkeä fyysisen aktiivisuuden väheneminen murrosiässä ja samanaikainen ylipainon yleistyminen ovat ongelma sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta, sillä nuoruuden fyysinen aktiivisuus on yhteydessä aikuisiän parempaan terveydentilaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää fyysisen aktiivisuuden suosituksen täyttymistä 7.- ja 9.-luokkalaisilla nuorilla sekä suosituksen saavuttamisen eroja sukupuolittain ja luokkatasoittain. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon nuoret kokevat saavansa sosiaalista tukea ja sen sekä perherakenteen yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen. Aineistona käytettiin suomalaista WHO-koululaistutkimuksen vuoden 2014 kyselyaineistoa. Kohdejoukkona olivat kyselyyn vastanneet suomenkieliset 7.- ja 9.-luokkalaiset (n = 3853). Analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia, khiin neliötestiä (χ2) ja binääristä logistista regressioanalyysiä. Nuorista noin joka viides saavutti fyysisen aktiivisuuden suosituksen, pojat tyttöjä yleisemmin ja 7.-luokkalaiset 9.-luokkalaisia yleisemmin. Kaikki tutkitut sosiaalisen tuen muodot lisäsivät tytöillä todennäköisyyttä liikkua fyysisen aktiivisuuden suosituksen mukaisesti. Myös pojilla vanhempien kanssa liikkuminen ja heiltä saama kannustus lisäsivät todennäköisyyttä saavuttaa suositus. Perherakenne ei ollut yhteydessä nuorten fyysiseen aktiivisuuteen. Nuorten fyysistä aktiivisuutta edistäviä ohjelmia ja interventioita tulisi tulosten perusteella kohdistaa erityisesti tyttöihin. Sosiaalisen tuen merkitystä olisi tärkeä korostaa terveyden edistämisen ohjelmissa ja kasvatuksessa nuorten fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi. Mahdolliset sukupuolierot tukimuodoissa tulisi huomioida, mutta aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta.fi
dc.description.abstractAccording to the national physical activity guidelines, children and adolescent should be physically active for at least one hour every day but the recommendation is achieved rather poorly among Finnish adolescence. The dramatic decrease in physical activity during adolescence and a simultaneous increase in overweight are problematic for both the individual and the society, as physical activity in adolescence is associated with better health in adulthood. The purpose of this study was to determine the achievement of the recommendation for physical activity in 7th and 9th grade adolescents and the differences by gender and grade. In addition, the aim was to find out how much the adolescent perceived having social support from their parents. Furthermore social support and family structure's association to physical activity was examined. The data used for the study was part of the Finnish Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) study of 2014. The target group for this study consisted of the Finnish speaking 7th and 9th grade pupils who responded to the survey (n = 3853). Cross-tabulation, Chi-square (χ2) test and binary logistic regression model were used for statistical analyses. About one in five achieved the physical activity recommendation, boys more often than girls and 7th graders more often than 9th graders. For girls the likelihood of achieving the recommendation was increased by all forms of social support. For boys, exercising with parents and being encouraged by them also increased the likelihood of achieving the recommendation. No association was found between family structure and physical activity. Programs and interventions to promote physical activity among young people should be targeted specifically at girls and the decline in physical activity by grade should be taken into account. The importance of social support should be emphasized in health promotion and parenting to promote adolescent’s physical activity. Possible gender differences in forms of social support should be considered, but further research is needed on this topic.en
dc.format.extent74
dc.language.isofi
dc.subject.otherperherakenne
dc.titleNuorten vanhemmilta saaman sosiaalisen tuen ja perherakenteen yhteys fyysiseen aktiivisuuteen
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202006104063
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineTerveyskasvatusfi
dc.contributor.oppiaineHealth Educationen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi50411
dc.subject.ysoperheet
dc.subject.ysonuoret
dc.subject.ysofyysinen aktiivisuus
dc.subject.ysoliikunta
dc.subject.ysovanhemmat
dc.subject.ysoaktiivisuus
dc.subject.ysososiaalinen tuki
dc.subject.ysoterveyskäyttäytyminen


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record