Liikunnanopettajien näkemyksiä ja kokemuksia palloilun merkityksistä koululiikunnassa

Abstract

Tutkielmamme tarkoituksena oli selvittää liikunnanopettajien näkemyksiä ja kokemuksia palloilun merkityksistä koululiikunnassa. Tavoitteenamme oli saada ajankohtaista tietoa palloilun yleisyydestä yläkoulun liikunnassa ja opettajien kokemuksista palloilun opettamisesta sekä ymmärtää näihin ilmiöihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen tarkoituksena oli perehtyä niihin tekijöihin, jotka edesauttavat palloilun valikoitumista liikuntatuntien sisällöiksi ja jäsennellä palloilun opetusta liikunnanopettajan näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla talven 2019–2020 aikana. Tutkimukseen osallistui viisi mies- ja viisi naisliikunnanopettajaa eri puolilta Suomea. Tutkittavat olivat tällä hetkellä työelämässä olevia yläkoulun liikunnanopettajia. Tutkimuksen lähestymistapa oli fenomenologis-hermeneuttinen ja tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Tutkimus osoitti palloilun olevan yhä yleinen liikuntatuntien sisältö. Tutkimukseen osallistuneet liikunnanopettajat perustelivat palloilun yleisyyttä koululiikunnassa neljän eri teeman kautta. Liikunnanopettajan näkökulma avasi palloilun määrää konkreettisesti. Palloilun laajat mahdollisuudet sisälsivät perusteluita palloilun laajan lajikirjon ja opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Oppilaiden näkökulma puolestaan selittää palloilun yleisyyttä muun muassa palloilun suosion ja tuttuuden kautta. Fyysinen aktiivisuus perustelee palloilun yleisyyttä palloilutuntien sisältämän korkean aktiivisuuden tason avulla. Liikunnanopettajan toiminta avasi liikunnanopettajien kokemusmaailmaa palloilun opettamisesta. Kaikki tutkittavat liikunnanopettajat pitivät palloilun opettamisesta. Liikunnanopettajat tarkastelivat omaa toimintaansa palloilun opettajana ennen tuntia suunnittelun, tavoitteiden asettamisen ja sisältöjen valitsemisen kautta sekä tunnin aikana opettamisen ja pätevyyden kokemusten pohjalta. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää yleisellä tasolla liikunnanopettajien koulutuksessa. Lisäksi tutkimus saattaa herätellä lukijaa pohtimaan omia opetuskäytänteitään ja niihin vaikuttavia tekijöitä.

The aim of this research was to understand the views and experiences on the significance of ball games in physical education from teachers of physical education (PE). Our goal was to gather current and topical information on the frequency of ball games in PE classes within secondary schools. As well as experiences of the PE teachers in teaching these games and the factors which affect this phenomenon. The purpose of this thesis was to specifically become acquainted with the factors, which contribute to the selection of ball games within the curriculum, as well as the structuring of these from the PE teacher’s perspective. This thesis was conducted using qualitative research methods in the form of a semi-structured questionnaire during the winter of 2019–2020. Five male and female PE teachers each from different parts of Finland attended this study. All participants at the time of the study were working as PE teachers at the secondary school level. This thesis was approached in a phenomenological-hermeneutic way, with the research data being analyzed through a content analysis method. This research found ball games to still be a regular part of the PE curriculum. The participants based the prevalence of ball games through four different themes. PE teacher’s view clarified concretely the prevalence of ball games. The wide opportunities of ball games included arguments about the wide range of ball games and achieving the aims of the curriculum. From the pupil’s perspective, the prevalence of ball games is explained through the popularity and familiarity of these games among students. The high level of physical activity during a lesson with ball games, explains their commonality in PE curriculums. The activities undertaken daily as a PE teacher opened up the participants’ experience and knowledge in teaching ball games within lessons. All the participants of this study noted that they enjoyed teaching ball games. They reviewed their own actions before ball game lessons through planning, goal setting and choosing content, and during ball game lessons through teaching and competence experience. The results of this thesis can be generally utilized within the education of PE teachers. This study may also evoke the reader to consider their own teaching habits and the factors affecting them.