Show simple item record

dc.contributor.advisorKröger, Teppo
dc.contributor.authorMyllymäki, Mikko
dc.date.accessioned2020-06-08T09:48:19Z
dc.date.available2020-06-08T09:48:19Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69766
dc.description.abstractUusia digitaalisia omahoitopalveluja ajetaan nyt vauhdilla osaksi julkista terveydenhuoltoa. Palvelujen odotetaan johtavan aiempaa laadukkaampaan ja kustannustehokkaampaan terveydenhuoltoon, josta huolimatta palvelujen käyttöönotossa on tunnistettu haasteita. Keskeisessä roolissa palvelujen käytön laajentamisessa ovat terveysammattilaiset, joiden suhtautumisella sähköisiä terveyspalveluja kohtaan tiedetään olevan merkittävä vaikutus niin palvelujen käyttöönoton onnistumiselle kuin palvelujen juurruttamiselle käyttöön asiakasrajapinnassa. Tässä tutkielmassa selvitetään, miten terveysammattilaiset Suomessa suhtautuvat uusiin digitaalisiin omahoitopalveluihin, ja mitkä tekijät edistävät näiden palvelujen käyttöaikomusta. Tutkimustehtävää tarkastellaan Omat digiajan hyvinvointipalvelut - hankkeen (ODA) kontekstissa, jonka tarkoituksena on edistää digitaalisten omahoitopalvelujen käyttöönottoa Suomessa. Tutkimusaineistona toimii hankkeeseen kerätty aineisto, joka selvittää hankkeeseen vuosina 2016–2018 osallistuneiden sosiaali- ja terveysammattilaisten kokemuksia ja odotuksia uuden Omaolo-palvelukokonaisuuden käyttöönotosta. Tutkimuksen analyysimalli pohjaa yhdistettyyn teoriaan teknologian hyväksymisestä (UTAUT). Analyysimenetelminä tutkimuksessa käytetään ristiintaulukointia ja osittaisten neliösummien rakenneyhtälömallia. Tutkimustulokset viestivät enemmistön terveysammattilaisista suhtautuvan omahoitopalveluihin positiivisesti, eikä merkittävää vastustusta palvelujen käyttöönotolle ilmene. Tärkein palvelujen käyttöaikomukseen vaikuttava tekijä ilmenee olevan sosiaalinen vaikutus, jonka piirissä nähdään olevan vielä runsaasti potentiaalia käyttöaikomuksen edistämiseksi käytännön tasolla. Myös palvelujen vaivannäköön ja suorituskykyyn liittyvillä odotuksilla todetaan olevan heikko positiivinen vaikutus käyttöaikomukselle. Kokonaisuudessaan tulokset viestivät vahvaa optimismia omahoitopalvelujen käyttöä kohtaan niin eri sukupuolta, ikäryhmää tai ammattia edustavissa ryhmissä. Myös käyttöaikomukseen vaikuttavat tekijät ilmenevät olevan hyvin yhteneväiset näiden eri ryhmien välillä.fi
dc.format.extent118
dc.language.isofi
dc.subject.otherterveysalan digitalisaatio
dc.subject.otherterveysammattilaiset
dc.subject.otheromahoitopalvelut
dc.subject.otherODApalvelut
dc.subject.otherteknologian hyväksyminen
dc.subject.otherUTAUT
dc.titleTerveysala digitalisoituu : mikä lisää uusien digitaalisten omahoitopalvelujen käyttöaikomusta terveysammattilaisten keskuudessa?
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202006084023
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineYhteiskuntapolitiikkafi
dc.contributor.oppiaineSocial Policyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi209
dc.subject.ysoitsehoito
dc.subject.ysoterveyspalvelut
dc.subject.ysodigitalisaatio
dc.subject.ysohyvinvointi
dc.subject.ysovaikutukset


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record