Terveysala digitalisoituu : mikä lisää uusien digitaalisten omahoitopalvelujen käyttöaikomusta terveysammattilaisten keskuudessa?

Abstract

Uusia digitaalisia omahoitopalveluja ajetaan nyt vauhdilla osaksi julkista terveydenhuoltoa. Palvelujen odotetaan johtavan aiempaa laadukkaampaan ja kustannustehokkaampaan terveydenhuoltoon, josta huolimatta palvelujen käyttöönotossa on tunnistettu haasteita. Keskeisessä roolissa palvelujen käytön laajentamisessa ovat terveysammattilaiset, joiden suhtautumisella sähköisiä terveyspalveluja kohtaan tiedetään olevan merkittävä vaikutus niin palvelujen käyttöönoton onnistumiselle kuin palvelujen juurruttamiselle käyttöön asiakasrajapinnassa. Tässä tutkielmassa selvitetään, miten terveysammattilaiset Suomessa suhtautuvat uusiin digitaalisiin omahoitopalveluihin, ja mitkä tekijät edistävät näiden palvelujen käyttöaikomusta. Tutkimustehtävää tarkastellaan Omat digiajan hyvinvointipalvelut - hankkeen (ODA) kontekstissa, jonka tarkoituksena on edistää digitaalisten omahoitopalvelujen käyttöönottoa Suomessa. Tutkimusaineistona toimii hankkeeseen kerätty aineisto, joka selvittää hankkeeseen vuosina 2016–2018 osallistuneiden sosiaali- ja terveysammattilaisten kokemuksia ja odotuksia uuden Omaolo-palvelukokonaisuuden käyttöönotosta. Tutkimuksen analyysimalli pohjaa yhdistettyyn teoriaan teknologian hyväksymisestä (UTAUT). Analyysimenetelminä tutkimuksessa käytetään ristiintaulukointia ja osittaisten neliösummien rakenneyhtälömallia. Tutkimustulokset viestivät enemmistön terveysammattilaisista suhtautuvan omahoitopalveluihin positiivisesti, eikä merkittävää vastustusta palvelujen käyttöönotolle ilmene. Tärkein palvelujen käyttöaikomukseen vaikuttava tekijä ilmenee olevan sosiaalinen vaikutus, jonka piirissä nähdään olevan vielä runsaasti potentiaalia käyttöaikomuksen edistämiseksi käytännön tasolla. Myös palvelujen vaivannäköön ja suorituskykyyn liittyvillä odotuksilla todetaan olevan heikko positiivinen vaikutus käyttöaikomukselle. Kokonaisuudessaan tulokset viestivät vahvaa optimismia omahoitopalvelujen käyttöä kohtaan niin eri sukupuolta, ikäryhmää tai ammattia edustavissa ryhmissä. Myös käyttöaikomukseen vaikuttavat tekijät ilmenevät olevan hyvin yhteneväiset näiden eri ryhmien välillä.