Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millainen painoarvo ruotsin kielitaidolla on palvelualalla sekä miten se vaikuttaa rekrytointiin. Tutkielmassa tarkastellaan yhden yrityksen kolmea eri toimipaikkaa ympäri Suomen. Tällä on tarkoitus saada selville, eroaako rekrytointikriteerit toisistaan paikkakunnasta riippuen. Jotta paikkakuntakohtaiset erot saadaan selville, täytyy myös itse rekrytointiprosessia tarkastella kielitaidon näkökulmasta. Tutkimuksessa kartoitetaan myös, millaista kielitaitoa vaaditaan sekä miten eritasoiset työtehtävät vaikuttavat vaatimuksiin. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1. Vaikuttaako ruotsin kielitaito rekrytointiin yrityksessä? Millä tavoin? 2. Miltä rekrytointiprosessi näyttää kielitaidon näkökulmasta? 3. Vaativatko eri työtehtävät erilaista kielitaitoa? 4. Ovatko vaatimukset erilaisia saman yrityksen sisällä eri toimipaikoissa?
Tutkimus pohjautui kolmeen (3) haastatteluun, jotka ovat puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Haastattelu koostui 14
kysymyksestä, jotka koskettivat yrityksen kielivaatimuksia sekä rekrytointia kielitaidon näkökulmasta. Haastattelut olivat yksilöllisiä ja suoritettiin puhelimen välityksellä. Haastattelut äänitettiin myöhempää litterointia varten ja litteroitu aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä hyödyntäen. Tutkimukseen osallistuneille henkilöille luotiin anonymiteetit sekä yrityksen nimi jätettiin julkaisematta.
Tutkimukseni tulokset osoittivat, että ruotsin kielen asema rekrytoinnissa on melko alhainen, sillä ruotsinkielitaitoa ei suoranaisesti vaadita uusia henkilöitä rekrytoidessa. Tutkimuksessa käy ilmi, että jokaisessa toimipisteessä vaaditaan suomen kielen taitoa sekä kahdessa toimipisteessä asiakaspalveluenglantia. Ruotsin kieltä pidetään kahdessa toimipaikassa erittäin hyödyllisenä kielenä ja että sen perusteella voi tulla valituksi, mikäli kaksi hakijaa ovat muuten tasavertaisia keskenään. Kielitaidon ei tule olla täydellistä vaan tärkeintä on selviytyä asiakaspalvelutilanteista sekä ymmärtää asiakkaan tarpeet. Rekrytoinnit suoritetaan toimipaikoissa aina suomen kielellä, sillä tarvetta muille kielille ei ole vielä ollut. Asiakaspalvelutehtävissä kielitaito painottuu lähinnä suulliseen ja esimiestehtäviin noustessa tarvitaan myös kirjallista kielitaitoa. Esimiestehtävissä on välttämätöntä osata englantia, sillä taustajärjestelmät sekä tuki ovat englanniksi. Asiakaspalvelu kieli ei suoranaisesti vaikuta palvelun laatuun toimipaikoissa, mutta kielelliset valinnat saattavat luoda asiakkaalle positiivisemman mielikuvan käynnistä.
...
