Psykologisen hyvinvoinnin yhteys elämänlaatuun ikääntyneillä henkilöillä

Abstract

Psykologinen hyvinvointi ja elämänlaatu ovat molemmat moniulotteisia käsitteitä. Psykologinen hyvinvointi korostaa mielen positiivisia toimintoja ja sisältää autonomian, ympäristön hallinnan, henkilökohtaisen kasvun, myönteiset ihmissuhteet, elämän tarkoituksellisuuden ja itsensä hyväksymisen. Elämänlaadulta uupuu yleisesti käytössä oleva tarkka määritelmä, mutta sillä viitataan yksilön käsitykseen oman elämänsä tilasta ja laadusta. Siihen voi sisältyä erilaisia osa-alueita, kuten fyysinen terveys, henkinen hyvinvointi, sosiaaliset suhteet, yksilön arvot ja vuorovaikutus ympäristön kanssa. Elämänlaatua voidaan tarkastella sekä objektiivisilla että subjektiivisilla mittareilla.

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, onko psykologinen hyvinvointi yhteydessä elämänlaatuun. Toisena tarkoituksena oli tarkastella, onko tässä yhteydessä eroa miesten ja naisten sekä 75- 80- ja 85-vuotiaiden välillä. Tutkimusaineistona käytettiin AGNES-tutkimuksen dataa, joka kerättiin vuosien 2017 ja 2018 aikana. Aineisto koostui 940 Jyväskylän alueella itsenäisesti asuvasta 75-, 80- ja 85-vuotiaasta henkilöstä. Psykologista hyvinvointia mitattiin Scales of Psychological Well-being (SPWB) -mittarilla ja elämänlaatua Older People’s Quality of Life brief (OPQOL-brief) -mittarilla. Aineiston analyysimenetelminä käytettiin frekvenssijakaumien tarkastelua, χ2-testiä, t-testiä, Pearsonin korrelaatiokerrointa, Fisherin Z-testiä sekä lineaarista regressioanalyysia. Regressioanalyysin avulla pyrittiin tutkimaan, onko psykologinen hyvinvointi yhteydessä elämänlaatuun ja säilyykö yhteys, kun mallissa huomioidaan taustamuuttujat.

Tulosten mukaan sekä kokonaisvaltainen psykologinen hyvinvointi että sen yksittäiset osa-alueet ovat yhteydessä elämänlaatuun ikääntyneillä ihmisillä. Yhteyden voimakkuuksissa ei ollut eroja miesten ja naisten välisessä tarkastelussa. Ikäryhmittäin (75-, 80- ja 85-vuotiaat) tehdyssä vertailussa puolestaan havaittiin, että kokonaisvaltaisen psykologisen hyvinvoinnin korrelaatio elämänlaadun kanssa oli voimakkaampi korkeammissa ikäryhmissä. Sen lisäksi 85-vuotiailla myönteisten ihmissuhteiden osa-alue oli voimakkaammin yhteydessä elämänlaatuun verrattuna 75-vuotiaisiin.

Tulokset vahvistivat aiempaa tietoa psykologisen hyvinvoinnin ja elämänlaadun välisestä yhteydestä ikääntyessä. Tulevaisuudessa aihetta tulisi tutkia pitkittäistutkimusasetelmalla, jotta saadaan tietoa, muuttuuko muuttujien välinen yhteys ikääntymisen myötä.

Psychological well-being and quality of life are both multidimensional concepts. Psychological well-being emphasizes positive psychological functions and includes autonomy, environmental mastery, personal growth, positive relations with others, purpose in life and self-acceptance. Quality of life lacks common and clear definition but is used to refer to individual’s subjective evaluation of quality in the various domains in their life. It can include different dimensions such as physical health, mental well-being, social relationships, personal values and interaction with environment. Quality of life can be measured with both objective and subjective indicators.

The purpose of this thesis was to examine associations between psychological well-being and quality of life among older adults. Furthermore, the aim was to investigate if associations differ between men and women and 75-, 80- and 85-year-olds. The data of this study was based on AGNES study and was collected in 2017 and 2018. The study sample consisted 940 participants who were 75-, 80- and 85-year-old persons living independently in Jyväskylä area. Psychological well-being was evaluated with the Scales of Psychological well-being (SPWB) and quality of life with the Older People’s Quality of Life brief (OPQOL-brief). Frequency distributions, χ2-test, t-test, Pearson’s correlation, Fisher’s Z-test and linear regression analysis were used as statistical methods. The linear regression analysis was used to test whether psychological well-being is associated with quality of life and if the association remains statistically significant when adjusting factors are included in the model.

According to the results, both overall psychological well-being and its dimensions were positively associated with quality of life among older people. There was no statistically significant difference in associations between men and women. However, older age groups had stronger correlation between overall psychological well-being and quality of life. Furthermore, 85-year old participants had stronger association between positive relations dimension and quality of life compared to 75-year-olds.

The results supported the prior knowledge of the association of psychological well-being on quality of life among older people. Further research with longitudinal study design is needed to investigate whether the relation between the variables change along with ageing.