Show simple item record

dc.contributor.advisorHeikinaro-Johansson, Pilvikki
dc.contributor.advisorLyyra, Nelli
dc.contributor.authorKlinga, Eija-Kaisa
dc.date.accessioned2020-05-28T11:04:45Z
dc.date.available2020-05-28T11:04:45Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69278
dc.description.abstractTämän opinnäytteen tarkoituksena oli perehtyä siihen, millaista palautetta opettajat antavat liikuntatunnilla, kuinka palautetta voidaan luotettavasti mitata ja miten oppilaat kokevat saamansa palautteen. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2019 jyväskyläläisessä yläkoulussa. Liikunnanopettajaopiskelijoiden ja -opettajan (n = 5) palautteenantoa observoitiin systemaattisesti seitsemällä oppitunnilla elävässä tilanteessa ja myöhemmin videolta palautemittarin avulla. Tunnin päätteeksi selvitettiin oppilaskyselyn avulla, miten oppilaat (n = 87) kokivat saaneensa palautetta. Opettajan palautetta analysoitiin systemaattisen observoinnin menetelmin. Palautteen kuvailuun käytettiin ristiintaulukointia sekä frekvenssejä. Palautemittarin luotettavuutta elävän tilanteen ja video-observoinnin välillä selvitettiin ristiintaulukoinnilla ja Khin neliötestillä sekä yksimielisyyskertoimin. Toistetun video-observoinnin luotettavuutta selvitettiin yksimielisyyskertoimilla. Oppilaskyselyn vastauksia selvitettiin prosenttiosuuksin. Opettajat antoivat liikuntatunnilla palautetta useammin yksilölle kuin ryhmälle. Palaute oli useammin yleistä, ja palaute kohdistui useammin liikuntataitoihin. Käyttäytymiseen liittyvää palautetta annettiin vähän. Laadultaan palaute oli useammin positiivista, ja negatiivista palautetta annettiin vähiten. Tyypillisin opettajan palautelause liikuntatunnilla oli niin ikään yksilöllinen, liikuntataitoon kohdistuva positiivinen palaute. Tilastollisessa tarkastelussa palautteenannon mittaukset elävän tilanteen ja video-observointien välillä eivät eronneet toisistaan mutta eivät toisaalta saavuttaneet yksimielisyyttä. Video-observointi antoi palautteenannosta kuitenkin elävää tilannetta yksityiskohtaisemman kuvan. Toistettu video-observointi myös osoitti palautteenannon analyysien yksimielisyyttä palautteen saajan ja laadun palautekategorioissa sekä yleisen ja liikuntataidosta annetun palautteen palauteluokissa. Oppilaiden kokemukset opettajan antamasta palautteesta vaihtelivat. Kuitenkin oppilaista 61 % koki, että opettaja oli antanut myönteistä palautetta usein tai hyvin usein. Oppilaista 84 % myös koki, että opettaja antoi kielteistä palautetta vain jonkin verran tai ei lainkaan. Opettaja oli kohdannut oppilaan antamalla ohjeita tai keskustelemalla usein tai hyvin usein 51 %:n mielestä. Yli puolet oppilaista koki opettajan palautteen hyödyllisenä: palaute auttoi oppimaan, (57 % samaa tai täysin samaa mieltä), keskittymään (51 %), kannusti parhaansa yrittämiseen (58%) ja tuntui tärkeältä (56 %). Palautteenannon mittauksen pohjalta tehty analysointi tuo esiin liikunnanopettajan palautteenannon piirteet. Palautteenannon mittaria voidaan tulevaisuudessa hyödyntää opetus- ja tutkimuskäytössä: liikunnanopettajana kehittymisen tukena sekä liikunnanopettajaopiskelijoiden palautteenannon analysoinnissa esimerkiksi opetusharjoittelussa. Mittari mahdollistaa vertailun opettajan palautteenantokäyttäytymisen ja oppilaiden liikuntatuntikokemusten, kuten motivaation, välillä.fi
dc.description.abstractThe aim of the study was to observe and analyse in depth the features of teacher feedback in physical education classes and to test the reliability of a systematic observation instrument. Student perceptions of feedback were also analysed. The data was collected in a secondary school in Jyväskylä in spring 2019. Teachers’ (n = 5) feedback was observed during seven physical education lessons that were video-observed later. At the end of each lesson a questionnaire of perceived feedback was collected from students (n = 87). Features of teacher feedback were described using crosstabs and frequencies. The reliability of the observation instrument comparing on-lesson observation and video-observation was tested using crosstabs and Chi-square and intra-observer agreement. The reliability of the test-retest video-observation was tested using intra-observer agreement. Percentiles were used to describe students’ perceptions of teacher feedback. Teachers gave more individual feedback compared to group feedback. Feedback was usually general and mostly skill related. Teachers gave few feedbacks concerning behaviour. Feedback was mostly positive in nature and negative feedback was given the least. Similarly, the most common single feedback given by a teacher was a positive general, skill related individual feedback. There were no statistic differences in feedback analyses between real-time observed and video-observed lessons, but the analyses did not reach intra-observed agreement. However, video-observation gave more accurate information of the types of teacher feedback. Furthermore, in the test-retest video-observation, the intra-observer agreement of the systematic observation instrument reached 80 percent in the categories of the aim and the nature of feedback, and in the classifications of general and skill-related feedback. Students’ perceptions of teacher feedback varied. However, 61% of the students felt that the teacher had given positive feedback during the lesson often or very often. 84% of the students also felt that the teacher gave negative feedback rarely or not at all. 51% of the students were of the opinion that the teacher had talked to or instructed them during lesson often or very often. Furthermore, half of the students believed that the feedback given by the teacher was useful: feedback helped them learn (57% agreed or strongly agreed) helped them concentrate (51%), helped them try their best (58%) and felt important (56%). Measuring and analysing feedback gives useful information of the features of teacher feedback. The systematic observation instrument of teacher feedback could be used in teacher training and research purposes: it could benefit the personal evolvement of a teacher and be used to analyse teacher feedback in, for example, teaching practice. Also, the feedback analysis could be further studied in comparison to students’ perceptions, for example motivation.en
dc.format.extent74
dc.language.isofi
dc.subject.otherpalautteenanto
dc.subject.otherliikuntatunti
dc.subject.othersystemaattinen observointi
dc.subject.otherpalautteenannon mittari
dc.subject.otheroppilaiden kokemukset
dc.titlePalautteenanto liikunnanopetuksessa : palautteen piirteet, mittarin luotettavuus ja oppilaiden kokemukset palautteesta
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202005283535
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineLiikuntapedagogiikkafi
dc.contributor.oppiainePhysical Education Teacher Educationen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi502
dc.subject.ysokoululiikunta
dc.subject.ysoliikuntakasvatus
dc.subject.ysopalaute
dc.subject.ysoopettajat
dc.subject.ysooppitunnit
dc.subject.ysovideo
dc.subject.ysoopettajankoulutus


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record