”Viittaamista ja annettujen tehtävien tekemistä” : kahdeksasluokkalaisten näkemyksiä osallistumisestaan äidinkielen oppitunneilla
Authors
Date
2020Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kahdeksasluokkalaiset määrittelevät aktiivista osallistumista ja millä tavoin he osallistuvat opetukseen äidinkielen oppitunneilla. Lisäksi tutkimuksen kohteena ovat kahdeksasluokkalaisten näkemykset osallistumiseen vaikuttavista syistä ja esteistä sekä motivoivista tekijöistä.
Tutkimukseni on tärkeä, sillä osallistumisen tapoja on useampia kuin osaamme nopeasti nimetä. Sen lisäksi toiset niistä ovat näkyvämpiä kuin toiset ja saattavat siksi luoda illuusion toisen oppilaan aktiivisemmasta osallistumisesta. Perinteinen käsityksemme aktiivisesta oppilaasta ei ole kaikille oppilaille ominainen tapa osoittaa osaamistaan. Tuntiaktiivisuutta pidetään yhtenä arviointikriteereistä, vaikka Keltikangas-Järvisen (2004: 317) mukaan tuntiaktiivisuuden käsitteen alle luetaan oppilaiden temperamenttipiirteitä. Tämä on ristiriidassa opetussuunnitelman
(2014: 48) vaatimuksen kanssa siitä, että arviointi ei saa kohdistua oppilaiden henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten persoonallisuuden piirteisiin tai temperamenttipiirteisiin. Oppilaiden näkökulmasta osallistumisen syitä ja esteitä
sekä osallistumisaktiivisuutta lisääviä tekijöitä kartoittamalla opetuspuitteet voidaan muodostaa oppilaiden oppimista
tukeviksi ja näin lisätä oppimismotivaatiota ja sitä kautta parantaa oppimistuloksia.
Tutkimukseeni liittyvät monet motivaatio- ja opetusalan tutkimukset. Aineistonkeruumenetelmänä on sähköinen kysely, jonka vastauksia on analysoitu pääosin kvantitatiivisesti. Avointen kysymysten saattamisessa numeeriseen muotoon on käytetty sisällönanalyysiin pohjaavaa teemoittelua. Aineistona ovat sähköisen kyselyn vastaukset 197 kahdeksasluokkalaiselta eri puolilta Suomea. Muuttujana tutkimuksessa toimii sukupuoli.
Kahdeksasluokkalaiset määrittelevät tuntiaktiivisuuden melko suppeasti, eivätkä välttämättä ole kovin tietoisia, mitä tuntiaktiivisuudella opetuksessa tarkoitetaan. Oppilaat kokevat itsensä kuitenkin melko aktiivisiksi ja melko tyytyväisiksi aktiivisuuteensa. Osallistumisen tavat äidinkielen tunneilla ovat moninaisia ja perinteiseen opetukseen liittyviä. Näillä tavoin oppilaat kokevat myös oppivansa parhaiten. Kaikille käsitys oppimisesta ei ole selkeä, eivätkä kaikki osaa kertoa, miten oppivat parhaiten. Syyt osallistua opetukseen liittyvät pitkälti hyvän arvosanan tavoitteluun ja oppimiseen. Eniten oppimista motivoivia tekijöitä ovat valinnanvapaus parin, ryhmäläisten ja istumapaikan suhteen sekä kivemmat ja kiinnostavammat tehtävät. Sukupuolten väliset erot ovat suurimmaksi osaksi pieniä, mutta joidenkin asioiden suhteen havainnollisia.
Opetussuunnitelma (2014: 48) painottaa oppilaiden erilaisten oppimis- ja työskentelytapojen huomioinnin tärkeyttä. Opettajien olisi siis hyvä olla selvillä siitä, millä eri tavoin oppilaat oppivat ja pyrkivät osallistumaan opetukseen. Tämä tutkimus tekee erilaiset osallistumisen tavat näkyviksi, minkä kautta opettajan on helpompi ottaa osallistuminen huomioon sekä opetuksen suunnittelussa osallistumisen tavoiltaan monipuoliseksi että oppimisen arvioinnissa. Ennen kaikkea toivon tutkimukseni avaavan ja laajentavan käsitystä opetukseen osallistumisen moninaisuudesta ja murtavan ihanneoppilaan kuvan, joka pohjautuu vahvasti oppilaan temperamenttiin ja persoonallisuuteen oppilaita eriarvoistavasti.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29556]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Kahdeksasluokkalaisten näkemyksiä äidinkielen oppitunneilla osallistumisesta ja tuntiaktiivisuudesta
Kivelä, Elina (Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto; Kielikoulutuspolitiikan verkosto, 2020)Kiinnostuin oppilaiden osallistumisesta ja tuntiaktiivisuudesta opetusharjoitteluissani ja kandidaatintutkimuksessani, joissa huomasin, että oppilaat eivät ole kovin halukkaita vastaamaan opettajan esittämiin kysymyksiin ... -
Lukio-opettajien näkemyksiä toiminnallisista oppitunneista ja opetusmenetelmistä Liikkuva opiskelu- ohjelman kontekstissa
Rahunen, Simo (2021)Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden väheneminen on suomalaista yhteiskuntaa laajasti koskettava haaste. Myös istuva elämäntapa on todettu keskeiseksi terveysriskiksi ikäryhmistä riippumatta. Liikkuva Koulu- hanke on ... -
Opetusvuorovaikutuksen laatu ja määrä 7. luokan matematiikan ja äidinkielen oppitunneilla
Lindgren, Krista (2019)Oppilaiden oppimisprosesseja tulisi ohjata kouluissa mahdollisimman tehokkaasti, joten tästä syystä opetusvuorovaikutuksen tutkiminen on tärkeää. Opetusvuorovaikutuksen tutkimista varten kehitettiin opettajan ja oppilaan välistä ... -
Kahdeksasluokkalaisten kokemuksia nonlineaarisen pedagogiikan vaikutuksesta viihtyvyyteen liikuntatunnilla
Repo, Lotta; Broberg-Ahonen, Jessica (2019)Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää kahdeksasluokkalaisten kokemuksia nonlineaarisen pedagogiikan käytöstä liikuntatunnilla. Nonlineaarisessa pedagogiikassa korostetaan oppimisympäristön merkitystä, ... -
”Vaikeinta on nousta kaikkien eteen tuomittavaksi” : lukiolaisten käsityksiä puheiden pitämisestä äidinkielen oppitunneilla
Sippola, Laura (2021)Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia käsityksiä lukiolaisilla on puheiden pitämisestä äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa. Puheella tarkoitan tutkimuksessani esiintymistilannetta, jossa yksi henkilö ...