Varkautelaisen musiikkioppilaitoksen alkusoinnut vuosina 1962–1969
Authors
Date
2020Access restrictions
The author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities).
Tässä tutkimuksessa keskityn analysoimaan millaisia olivat varkautelaisen musiikkioppilaitoksen alkuvuodet. Kenen toimesta oppilaitosta vietiin eteenpäin ja millaiset olivat alkuvuosien lähtökohdat kehittää oppilaitosta ongelmineen ja haasteineen. Suomessa oli toiminut useita musiikkioppilaitoksia isoimmissa kaupungeissa jo vuosisadan alkupuolelta lähtien. 1950-luvulla niiden määrä kasvoi ja tultaessa 1960-luvulle yhä useampi paikkakunta halusi oman oppilaitoksen. Suomalaisen musiikkioppilaitoskulttuurille uusien oppilaitosten perustaminen oli kulta-aikaa 1960-luvulla. Varkaudessa oltiin myös halukkaita perustamaan oma oppilaitos. Olihan se juuri muuttunut kaupungiksi ja halu seurata muiden kaupunkien kehitystä oli suurta. Musiikkioppilaitokset toivat oman erikoistuneen oppilaitoksen suomalaiseen kulttuurin oppilaitoksien joukkoon. Lähdeaineistona käytän Varkauden kaupunginarkistosta löytyviä asiakirjoja kaupungin ja musiikkilautakunnan päätöksistä sekä musiikkioppilaitoksen omia asiakirjoja. Tutkimusaineisto on kammattu tarkasti läpi ja siitä on muodostettu uudenlainen kokonaisuus. Tutkimuksen keskeisimpiä metodeja ovat vertailu ja aineistolähteinen sisällönanalyysi. Tutkimuskirjallisuuden avulla pohdin miten Varkaus on omana tapauksenaan verrannollinen samaan aikaan muualla tapahtuneeseen kehitykseen. Analyysin perusteella Varkaudessa oltiin samanlaisten ongelmien juurella kuin vertailukohteena samaa kokoa asukasluvultaan olevassa Riihimäellä. Myös muualla maassa kohdattiin samoja ongelmia tilojen, rahan ja opettajien suhteen. Tasa-arvoisuus koulutuksessa ja harrastamisen mahdollisuuksien parantuminen oli ominaista 1960-luvun koulutuspolitiikalle. Varkaudessa oppilaitosta perustettiin niukemmalla budjetilla kuin muualla, mutta tästä huolimatta oppilaitos jatkoi toimintaansa ja kehittyi vuosien varrella omaan tahtiinsa. Yhteinen taustatekijä uusille musiikkioppilaitoksille niin Varkaudessa kuin koko maassa oli innokkuus omaan asiaan ja palava rakkaus musiikkia ja soitonopetusta kohtaan. Suomalaisen musiikkioppilaitosjärjestelmän pohja rakennettiin 1960-luvulla, jossa Varkaus oli mukana yhtenä palasena.Yhteneväistä opetusohjelmaa ja tapoja vasta luotiin ylhäältäpäin, mutta hämmästyttävän samanlaista toimintaa toteutettiin silti jo kauttaaltaan eri paikkakunnilla. Vuonna 1969 voimaan tullut valtionapujärjestelmä loi yhteneväisen pohjamallin tuen saamiselle. Samalla laki vauhditti tulevina vuosina laitosten yhteneväisyyttä.
...


Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29824]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
"Laulu on paras harrastus" : lasten laulunopetuksen kehittäminen musiikkioppilaitoksessa
Juvonen, Mirja (2022)Tutkielmani käsittelee lasten laulunopetuksen kehittämistä musiikkioppilaitoksessa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää lauluoppilaiden ja heidän vanhempiensa kokemuksia kehitteillä olevasta lasten laulunopetuksesta. ... -
Kansalaisopiston ja musiikkioppilaitoksen yhdistyminen : tapaustutkimus Soisalo-Opiston muodostumisesta
Neulaniemi, Maria (2018)Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten kahden erilaisen organisaation eli kansalaisopiston ja musiikkiopiston toiminnan yhdistyminen toteutettiin ja miten tämän uuden organisaation toiminta on onnistunut. ... -
Musiikkia koulussa ja koulun jälkeen
Kosonen, Erja (Suomen musiikkikasvatusseura - FiSME ry, 2009) -
Seurassa harrastavien nuorten ruutuaika ja sosiaalisen median käyttö
Tarvainen, Olli (2021)Ruudut ovat osa arkeamme. Nuorten ruutujen ääressä käyttämä aika on usein pois aktiivisesta toiminnasta, joka on yhteydessä nuorten fyysiseen aktiivisuuteen. Sosiaalinen media taas toimii yhtenä ruutujen sisältönä. Tässä ... -
Drop out -ilmiö suomalaisessa junioriurheilussa
Leikkola, Santeri (2023)Suomessa urheiluseurat ovat merkittävimpiä lasten ja nuorten vapaa-ajan aktiviteettien järjestäjiä, joten niiden asema on tärkeä lasten ja nuorten elämässä. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää syitä ...