Varkautelaisen musiikkioppilaitoksen alkusoinnut vuosina 1962–1969
Tekijät
Päivämäärä
2020Pääsyrajoitukset
Tekijä ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, joten aineisto on luettavissa vain Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyösemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat..
Tässä tutkimuksessa keskityn analysoimaan millaisia olivat varkautelaisen musiikkioppilaitoksen alkuvuodet. Kenen toimesta oppilaitosta vietiin eteenpäin ja millaiset olivat alkuvuosien lähtökohdat kehittää oppilaitosta ongelmineen ja haasteineen. Suomessa oli toiminut useita musiikkioppilaitoksia isoimmissa kaupungeissa jo vuosisadan alkupuolelta lähtien. 1950-luvulla niiden määrä kasvoi ja tultaessa 1960-luvulle yhä useampi paikkakunta halusi oman oppilaitoksen. Suomalaisen musiikkioppilaitoskulttuurille uusien oppilaitosten perustaminen oli kulta-aikaa 1960-luvulla. Varkaudessa oltiin myös halukkaita perustamaan oma oppilaitos. Olihan se juuri muuttunut kaupungiksi ja halu seurata muiden kaupunkien kehitystä oli suurta. Musiikkioppilaitokset toivat oman erikoistuneen oppilaitoksen suomalaiseen kulttuurin oppilaitoksien joukkoon. Lähdeaineistona käytän Varkauden kaupunginarkistosta löytyviä asiakirjoja kaupungin ja musiikkilautakunnan päätöksistä sekä musiikkioppilaitoksen omia asiakirjoja. Tutkimusaineisto on kammattu tarkasti läpi ja siitä on muodostettu uudenlainen kokonaisuus. Tutkimuksen keskeisimpiä metodeja ovat vertailu ja aineistolähteinen sisällönanalyysi. Tutkimuskirjallisuuden avulla pohdin miten Varkaus on omana tapauksenaan verrannollinen samaan aikaan muualla tapahtuneeseen kehitykseen. Analyysin perusteella Varkaudessa oltiin samanlaisten ongelmien juurella kuin vertailukohteena samaa kokoa asukasluvultaan olevassa Riihimäellä. Myös muualla maassa kohdattiin samoja ongelmia tilojen, rahan ja opettajien suhteen. Tasa-arvoisuus koulutuksessa ja harrastamisen mahdollisuuksien parantuminen oli ominaista 1960-luvun koulutuspolitiikalle. Varkaudessa oppilaitosta perustettiin niukemmalla budjetilla kuin muualla, mutta tästä huolimatta oppilaitos jatkoi toimintaansa ja kehittyi vuosien varrella omaan tahtiinsa. Yhteinen taustatekijä uusille musiikkioppilaitoksille niin Varkaudessa kuin koko maassa oli innokkuus omaan asiaan ja palava rakkaus musiikkia ja soitonopetusta kohtaan. Suomalaisen musiikkioppilaitosjärjestelmän pohja rakennettiin 1960-luvulla, jossa Varkaus oli mukana yhtenä palasena.Yhteneväistä opetusohjelmaa ja tapoja vasta luotiin ylhäältäpäin, mutta hämmästyttävän samanlaista toimintaa toteutettiin silti jo kauttaaltaan eri paikkakunnilla. Vuonna 1969 voimaan tullut valtionapujärjestelmä loi yhteneväisen pohjamallin tuen saamiselle. Samalla laki vauhditti tulevina vuosina laitosten yhteneväisyyttä.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
"Laulu on paras harrastus" : lasten laulunopetuksen kehittäminen musiikkioppilaitoksessa
Juvonen, Mirja (2022)Tutkielmani käsittelee lasten laulunopetuksen kehittämistä musiikkioppilaitoksessa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää lauluoppilaiden ja heidän vanhempiensa kokemuksia kehitteillä olevasta lasten laulunopetuksesta. ... -
Kansalaisopiston ja musiikkioppilaitoksen yhdistyminen : tapaustutkimus Soisalo-Opiston muodostumisesta
Neulaniemi, Maria (2018)Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten kahden erilaisen organisaation eli kansalaisopiston ja musiikkiopiston toiminnan yhdistyminen toteutettiin ja miten tämän uuden organisaation toiminta on onnistunut. ... -
11–15-vuotiaiden urheiluseuraharrastamisen lopettamiseen johtaneita syitä Suomessa
Grönholm, Pyry (2019)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mistä lajeista ja miksi suomalaislapset ja -nuoret ovat lopettaneet urheiluseuraharrastamisen ikä, sukupuoli, laji ja harrastusorientaatio huomioon ottaen. Lasten ja nuorten ... -
Kevään 2020 covid-pandemiarajoitusten jälkeiset muutokset urheiluseurassa harrastaneiden lasten ja nuorten määrässä
Seppälä, Miina (2022)Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää keväällä 2020 lasten ja nuorten urheiluseurojen harrastajamäärissä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia. Lisäksi selvitettiin, miten erilaiset tekijät kuten harrastajien ikä, harrastettu ... -
Liikunta-aktiivisuuden ja liikuntaharrastuksiin osallistumisen yhteys lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin
Mäkinen, Reko (2023)Tämän tutkielman tarkoituksena on luoda tämänhetkiseen tutkimuskirjallisuuteen pohjautuva katsaus siitä, kuinka liikunta-aktiivisuus ja organisoituihin liikuntaharrastuksiin osallistuminen on yhteydessä lasten ja nuorten ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.