Behovet av färdigheter i svenska vid försäljning i ett finländskt teknikföretag

Abstract

Kandidaatin tutkielmassani tutkin erään kaksikielisellä alueelle toimivan keskisuuren ICT-alan yrityksen ruotsin kielen käyttöä vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa. Keskityn selvittämään, mitkä tekijät yrityksessä vaikuttavat myyjän ja asiakkaan välisen vuorovaikutuksen kielivalintaan. Lisäksi selvitin, miten kaksi haastattelemaani yrityksen työntekijää kokevat ruotsin kielen aseman omassa työssään ja yrityksen toiminnassa tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Tutkimus on toteutettu laadullisena tapaustutkimuksena, jossa on haastateltu kahta yrityksen työntekijää yksittäin. Molemmat työntekijät käyttävät ruotsia ainakin jonkun verran omassa työssään. Tutkimustuloksista selvisi, että työntekijöiden näkemykset ruotsin kielen käyttöön liittyen erosivat moneltakin osin. Työntekijä, jonka äidinkieli ei ole ruotsi, ei käytä ruotsia niin paljon eikä myöskään usko käytön lisääntyvän, koska kieltä ei tule ylläpidettyä. Toisaalta hänen kaikki asiakkaansa osaavat myös suomea ja siksi hän pärjää pääosin suomella. Toisen työntekijän äidinkieli on ruotsi ja hän käyttää ruotsia työssään selvästi enemmän. Hän myös toivoo, että kielenkäyttö tulisi lisääntymään työssänsä. Hänen kielenkäytön määräänsä vaikuttaa myös se, että hänellä on kielitaitonsa ansiosta myös asiakkaita, jotka osaavat vain ruotsia. Uskon, että työntekijän asenne ja kielitaito sekä asiakkaan kielitaito ovat tekijöitä, jotka vaikuttivat vastausten eroavaisuuteen. Toisaalta molemmat työntekijät olivat sitä mieltä, että ruotsia käytetään asiakkaan kanssa, kun se on helpointa kaupankäynnin kannalta. Tällä voi puolestaan olla puhtaasti taloudellista hyötyä. Kuitenkin myös sekä myyjän että asiakkaan oloa halutaan mukavoittaa kaupankäyntitilanteessa tehdyillä kielivalinnoilla. Työntekijät kokivat, että ruotsin kielen osaaminen ei ole pakollista, mutta kielitaidosta voi kuitenkin olla hyötyä kilpailutilanteessa.