Ulkoympäristössä koettujen fyysisten esteiden yhteys kävelykykyyn ikääntyneillä ihmisillä

Abstract

Ikääntyneiden ihmisten toiveissa on vanheta omissa kodeissaan. Vanhuspalvelulain (2013) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2019) tavoitteena on niin ikään ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen tukeminen mahdollisimman pitkään. Toiveiden ja tavoitteiden saavutta-miseksi fyysisesti esteettömällä ulkoympäristöllä on tärkeä merkitys. Esteettömyyden avulla on mahdollista tukea ja parantaa ikääntyneen ihmisen itsenäistä ja autonomista elämää. Tämän pro-gradu tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten ulkoympäristössä liikkuessa vältettävien paikkojen ja asuinympäristössä koettujen itsenäistä liikkumista heikentävien paikkojen raportointi tai raportoimattomuus olivat yhteydessä ikääntyneiden ihmisten kävelykykyyn. Tutkielman aineistona käytettiin Aktiivisena vanheneminen -tutkimuksen aineistoa (AGNES). Aineisto on kerätty vuosien 2017 ja 2018 aikana. Tutkittavat (n = 864) olivat iältään 75-, 80- ja 85-vuotiaita miehiä (n = 372) ja naisia (n = 492). Kävelykykyä arvioitiin 6-minuutin kävelytestistä saadun kävelymatkan perusteella. Ulkoympäristön esteitä (vältettäviä paikkoja, itsenäistä liikkumista heikentäviä paikkoja ja esteettömyyttä) kartoitettiin kyselylomakkeen avulla. Tilas-tollinen pääanalyysi ulkoympäristön esteiden yhteydestä kävelymatkan keskiarvoihin suoritettiin kaksisuuntaisella varianssianalyysilla. Analyysit vakioitiin iällä, sukupuolella ja fyysisellä aktiivisuudella. Tutkimustulokset osoittivat, että ikääntyneet ihmiset, jotka eivät välttäneet paikkoja ulkona liikkuessaan eivätkä kokeneet itsenäistä liikkumista heikentäviä paikkoja asuinympäristössään, olivat kävelykyvyltään nopeampia kuin he jotka, välttivät paikkoja tai kokivat itsenäistä liikkumista heikentäviä paikkoja (p<0.001). Hitain kävelynopeus 6-minuutin kävelytestin perusteella oli puolestaan heillä, jotka sekä välttivät paikkoja että kokivat itsenäistä liikkumista heikentäviä paikkoja ulkona liikkuessaan. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ulkoympäristössä koetut fyysiset esteet ovat yhteydessä ikääntyneiden ihmisten kävelykykyyn. Ulkoympäristössä liikkuessa paikkojen välttäminen ja itsenäistä liikkumista heikentävien paikkojen kokeminen heijastuvat kävelynopeuden hidastumisena. Tämä yhteys on otettava huomioon sekä ympäristösuunnittelussa että kävelyväylien kunnossapidossa.

Older people prefer to stay living independently on their own as long as possible. One of the targets of Vanhuspalvelulaki (2013) and recommendation by Finnish Institute for Health and Welfare (2019) is to support older people reaching this goal. Outdoor environment accessibility is important in realizing this vision. Provided accessibility enables the independent and autonomous living of older people. The purpose of this Master’s thesis was to study the possible association of reported and avoided barriers as well as the perceived barriers with walking ability in outdoor environment. This study uses data provided by Active aging - resilience and external supports as modifiers of the disablement outcome (AGNES), collected during the years 2017 and 2018. The participants in the study group (n = 864) were men (n=372) and women (n=492) in age groups of 75, 80 and 85 years. Walking ability was tested using 6-minute walking test with measured distance. A form-based survey was conducted to record perceived barriers in the outdoor environment (reported places persons were avoiding, places impairing independent mobility, or none of the previous). The main analysis grouped comparisons of the reported barriers and their association with walking distance mean values were conducted using two-way variance analysis. Covariates were the age, gender and the physical activity level.

Result of the analysis confirmed that older people, who did not report neither avoiding places nor perceived barriers impairing mobility when walking outdoors, walked faster compared with persons reporting avoiding places and barriers (p<0.001). Slowest walking speed was found in the group who reported both avoided places as well as perceived barriers when walking in outdoor environment. Conclusion is that there is an association between perceived barriers in the outdoor environment and walking ability of the older people. Avoided places and perceived barriers in outdoor environment is having a negative impact on the walking speed of older people. This connection should be taken into account in the environmental planning and maintenance of the public walkways.