Koko Suomen väestön terveyden kannalta katsotaan tärkeäksi, että fyysistä aktiivisuutta edistetään kaikki eri väestöryhmät huomioiden, sillä fyysinen aktiivisuus vaikuttaa monin eri keinoin ihmisten terveyteen, hyvinvointiin ja koko yhteiskunnan toimintaan. Suomea on pidetty monin tavoin yhtenä tasa-arvon mallimaana, mutta suomalaisessa liikuntakulttuurissa tasa-arvossa ja yhdenvertaisuudessa katsotaan esiintyvän edelleen puutteita esimerkiksi etniseen tasa-arvoon liittyen. Maahanmuuton seurauksena Suomessa asuu lukuisista eri kulttuuritaustoista tulevia henkilöitä, joilla on taustansa johdosta monia liikkumiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen liittyviä erityisiä tarpeita.
Tässä pro gradu -tutkielmassa huomio kiinnitettiin Jyväskylän Huhtasuolla asuvien venäjänkielisten maahanmuuttajien liikkumiseen ja heidän liikkumismahdollisuuksiinsa. Tutkielmassa tarkasteltiin sitä, millainen merkitys liikkumisella on maahanmuuttajien elämässä, millaisia liikkumisen esteitä he kokevat ja miten saav
utettavissa Huhtasuon liikkumisympäristöt ja -paikat ovat. Tutkimuksen aineisto hankittiin haastattelemalla yhtätoista iältään 45–83-vuotiasta venäjänkielistä maahanmuuttajaa. Tutkimusaineisto analysoitiin teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä ja teemoittelun avulla, joissa aineisto järjestettiin tutkimuskysymyksistä muodostettujen aihepiirien ja teemojen ympärille.
Tulosten mukaan liikkuminen oli merkityksellinen osa jokaisen haasteltavan elämää. Haastateltavat kertoivat liikkuvansa arjessaan säännöllisesti useita kertoja viikossa, usea jopa useita kertoja päivässä. Liikkuminen oli monien kohdalla eniten paikasta toiseen siirtymisiä, liikuntaharrastuksia ja fyysistä aktiivisuutta vaativia päivittäisiä kotiaskareita. Haastateltavien suosituin liikkumismuoto oli kävely. Kävelyä suosittiin eniten niin asiointiliikkumisessa kuin liikuntaharrastuksena. Haastateltavat kokivat liikkumisen merkitykselliseksi asiaksi erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin ylläpidon kannalta. Liikkumisella koettiin olleen merkitystä niin fyysiselle, psyykkiselle kuin sosiaaliselle terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueelle.
Liikkumisen esteiden koettiin liittyneen yleisimmin erilaisiin terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin tekijöihin. Tämän lisäksi liikkumisen esteitä muodostivat erilaiset koronapandemiaan ja ikään liittyvät tekijät sekä kielitaidon puute. Vaikka haasteltavat osasivat nimetä monia erilasia henkilökohtaisia ja olosuhteisiin liittyviä liikkumisen esteitä hyvin harvat niistä liittyivät Huhtasuon liikkumisympäristöihin ja -paikkoihin. Kaiken kaikkiaan Huhtasuon liikkumisympäristöjen ja -paikkojen koettiin olevan maantieteellisesti saavutettavissa. Tätä tuki se, että liikkumismahdollisuuksia koettiin olevan Huhtasuolla riittävästi ja monipuolisesti kuin tiedollisesti saavutettavissa ja niihin oli jokaisen helppo siirtyä ilman ongelmia.
...
It is deemed important for the health of the entire Finnish population that physical activity is promoted in a way that takes all population groups into account, as physical activity in many ways affects the health and well-being of people and functioning of the whole society. Finland has been in many ways considered to be a model country in equality, but in the Finnish sports culture equality is still considered to have shortcomings for example in relation to ethnic equality. As a result of immigration, there are many immigrants from different cultural backgrounds living in Finland, many of whom have individual needs related to physical activity.
In this master’s thesis attention was paid to the physical activity of Russian-speaking immigrants living in Huhtasuo, Jyväskylä, and to their opportunities of physical activity. The thesis examined the significance of physical activity as part of the lives of the immigrants, the barriers to physical activity in the lives of immigrants and
the accessibility of physical activity environments in Huhtasuo. The study data was obtained through interviews. A total of eleven Russian-speaking immigrants aged 45–83 were interviewed for the study. The thesis material obtained through the thematic interviews was analyzed by means of theory-based content analysis and thematical analysis. Material was formed into themes that answered and related to the research questions.
The research data indicated that physical activity was an important part of the life of each interviewee. The interviewees said that they regularly move in their daily lives doing that several times a week or even several times a day. For many, their daily activity was based on going from one place to another, exercise hobbies and daily household chores that required physical activity. The most popular form of movement for the interviewees was walking, both as exercise and while running day-to-day errands. The interviewees saw physical activity as a significant issue, especially in terms of maintaining health and well-being. Physical activity was deemed to be important to the physical, mental, and social aspects of health and well-being.
Barriers to physical activity were most commonly associated with different factors related to health and well-being. Additional barriers were related to the covid-19 pandemic, age of the interviewee and the lack on language skills. Although the interviewees were able to name many different internal and external barriers to their physical activity, very few of them were related to Huhtasuo's physical activity environments and facilities. Generally, Huhtasuo’s physical activity environments and facilities were deemed to be geographically accessible. This was supported by the fact that Huhtasuo was deemed to have sufficient and varied physical activity opportunities for many different and individual physical activity needs. The physical activity environments and facilities were seen as physically and cognitively accessible, and to which everyone could easily navigate without problems.
...
