Venäjänkielisten maahanmuuttajien liikkuminen ja liikkumisen esteet Huhtasuolla

Abstract
Koko Suomen väestön terveyden kannalta katsotaan tärkeäksi, että fyysistä aktiivisuutta edistetään kaikki eri väestöryhmät huomioiden, sillä fyysinen aktiivisuus vaikuttaa monin eri keinoin ihmisten terveyteen, hyvinvointiin ja koko yhteiskunnan toimintaan. Suomea on pidetty monin tavoin yhtenä tasa-arvon mallimaana, mutta suomalaisessa liikuntakulttuurissa tasa-arvossa ja yhdenvertaisuudessa katsotaan esiintyvän edelleen puutteita esimerkiksi etniseen tasa-arvoon liittyen. Maahanmuuton seurauksena Suomessa asuu lukuisista eri kulttuuritaustoista tulevia henkilöitä, joilla on taustansa johdosta monia liikkumiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen liittyviä erityisiä tarpeita. Tässä pro gradu -tutkielmassa huomio kiinnitettiin Jyväskylän Huhtasuolla asuvien venäjänkielisten maahanmuuttajien liikkumiseen ja heidän liikkumismahdollisuuksiinsa. Tutkielmassa tarkasteltiin sitä, millainen merkitys liikkumisella on maahanmuuttajien elämässä, millaisia liikkumisen esteitä he kokevat ja miten saavutettavissa Huhtasuon liikkumisympäristöt ja -paikat ovat. Tutkimuksen aineisto hankittiin haastattelemalla yhtätoista iältään 45–83-vuotiasta venäjänkielistä maahanmuuttajaa. Tutkimusaineisto analysoitiin teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä ja teemoittelun avulla, joissa aineisto järjestettiin tutkimuskysymyksistä muodostettujen aihepiirien ja teemojen ympärille. Tulosten mukaan liikkuminen oli merkityksellinen osa jokaisen haasteltavan elämää. Haastateltavat kertoivat liikkuvansa arjessaan säännöllisesti useita kertoja viikossa, usea jopa useita kertoja päivässä. Liikkuminen oli monien kohdalla eniten paikasta toiseen siirtymisiä, liikuntaharrastuksia ja fyysistä aktiivisuutta vaativia päivittäisiä kotiaskareita. Haastateltavien suosituin liikkumismuoto oli kävely. Kävelyä suosittiin eniten niin asiointiliikkumisessa kuin liikuntaharrastuksena. Haastateltavat kokivat liikkumisen merkitykselliseksi asiaksi erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin ylläpidon kannalta. Liikkumisella koettiin olleen merkitystä niin fyysiselle, psyykkiselle kuin sosiaaliselle terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueelle. Liikkumisen esteiden koettiin liittyneen yleisimmin erilaisiin terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin tekijöihin. Tämän lisäksi liikkumisen esteitä muodostivat erilaiset koronapandemiaan ja ikään liittyvät tekijät sekä kielitaidon puute. Vaikka haasteltavat osasivat nimetä monia erilasia henkilökohtaisia ja olosuhteisiin liittyviä liikkumisen esteitä hyvin harvat niistä liittyivät Huhtasuon liikkumisympäristöihin ja -paikkoihin. Kaiken kaikkiaan Huhtasuon liikkumisympäristöjen ja -paikkojen koettiin olevan maantieteellisesti saavutettavissa. Tätä tuki se, että liikkumismahdollisuuksia koettiin olevan Huhtasuolla riittävästi ja monipuolisesti kuin tiedollisesti saavutettavissa ja niihin oli jokaisen helppo siirtyä ilman ongelmia.
Main Author
Format
Theses Master thesis
Published
2022
Subjects
The permanent address of the publication
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202210104823Use this for linking
Language
Finnish
License
In CopyrightOpen Access

Share