Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorNikander, Riku
dc.contributor.authorBroman, Pauliina
dc.date.accessioned2020-05-20T05:48:21Z
dc.date.available2020-05-20T05:48:21Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69099
dc.description.abstractVäestön ikärakenteen muutosten ja ikääntymispolitiikan myötä ikääntyneiden kotiin tuotavien palveluiden tarve kasvaa. Autonomian ja osallisuuden kokemus on myös ikääntyneiden ihmisten perustarve, mutta riippuvaisuus muiden avusta voi vähentää autonomian ja osallisuuden kokemista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kotona asuvien ikääntyneiden henkilöiden autonomian ja osallisuuden kokemisen yhteyttä kotihoidon palveluiden käyttöön. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, miten autonomian ja osallisuuden kokeminen elämän eri osa-alueilla on yhteydessä kotihoidon palveluiden käyttöön. Tutkimuksen aineistona hyödynnettiin Iäkkäiden kuntoutujien fyysisen aktiivisuuden edistäminen (Promotion of physical activity, ProPA) -tutkimuksessa kerättyä aineistoa. Tutkittavien (n=117) autonomian ja osallisuuden kokemista arvioitiin iäkkäillä henkilöillä validoidulla versiolla Impact on Participation and Autonomy (IPA) -kyselylomakkeesta. Lisäksi kotihoidon eli kotisairaanhoitajan tai kotiavustajan kotiin tarjoamaa apua selvitettiin kyselylomakkeella. Kotihoidon palveluja saaneiden ja palveluitta jääneiden välisiä eroja tarkasteltiin Studentin t-testillä, Mann-Whitney’n U-testillä ja Fisherin tarkalla testillä. Koetun autonomian ja osallisuuden ja niiden osa-alueiden sekä kotihoidon avun välistä yhteyttä tarkasteltiin binäärisellä logistisella regressioanalyysilla. Kotihoidon apua saaneet olivat keskimäärin 8 vuotta vanhempia (p<0.001), heillä oli 2.5 vuotta vähemmän koulutusta (p<0.001) ja yksi krooninen sairaus enemmän (p=0.008) kuin niillä, jotka eivät saaneet kotihoidon palveluita. Ryhmät erosivat kognitiivisen toimintakyvyn (MMSE-testi p<0.001), liikkumiskyvyn (SPPB-testi p<0.001), masennusoireiden (CES-D -testi p=0.007) sekä autonomian ja osallisuuden (IPA-O -kysely) kokonaispistemäärän suhteen (p=0.001). Kokonaispistemääränä tarkasteltuna koettu autonomia ja osallisuus olivat yhteydessä kotihoidon tarjoamien palveluiden käyttöön iällä ja koulutuksella vakioidussa mallissa (OR 1.07, 95 % LV=1.02-1.13), mutta monimuuttujamallissa yhteyttä ei enää havaittu. Monimuuttujamallissa ikä (OR 1.12, 95 % LV 1.02-1.22), liikkumiskyky (OR 0.66, 95 % LV 0.48-0.91) ja kognitiivinen toimintakyky (OR 0.74, 95 % LV 0.57-0.96) olivat yhteydessä kotihoidon palvelujen käyttöön. Osa-alueita erikseen tarkasteltaessa kotihoidon palveluja saaneet kokivat autonomian ja osallisuutensa rajoittuneen liikkumisen suhteen noin 3.1 kertaa, raha-asioista huolehtimisen suhteen noin 2.8 kertaa sekä sosiaalisten suhteiden ja itsestä huolehtimisen suhteen noin 2.5 kertaa todennäköisemmin verrattuna niihin, jotka eivät saaneet kotihoidon palveluita. Johtopäätöksenä todetaan, että ikääntyneiden henkilöiden koettu autonomia ja osallisuus eivät olleet yhteydessä kotihoidon apuun sairaalasta kotiutumisen jälkeen, kun tarkasteltiin mittarin antamaa kokonaispistemäärää. Sen sijaan ikä ja heikentynyt liikkumiskyky sekä kognitiivinen toimintakyky selittivät kotihoidon palveluiden käyttöä. Kotihoidon apua saavat kokivat koetun autonomian ja osallisuutensa kuitenkin rajoittuneen usealla elämän osa-alueella. Tulevaisuudessa kotiin tuotavien palveluiden sekä sen eri muotojen monipuolinen kehittäminen on tarpeellista, jotta ikääntyneiden autonomian ja osallisuuden kokemusta voidaan tukea paremmin.fi
dc.description.abstractThe need of health care services provided at home is increasing due to the demographic changes and ageing policy. Autonomy and participation are basic needs of older people, but dependence on help of others can reduce experience about autonomy and participation. The purpose of this study was to investigate whether perceived autonomy and participation are associated with the use of homecare services. Additionally, the purpose was to explore if different fields of autonomy and participation are associated with the use of home care services. The data used in this study was taken from Promotion of physical activity (ProPA) -trial. Participants’ (n=117) perceived autonomy and participation were assessed with the Impact on Participation and Autonomy (IPA) -questionnaire using version validated among older people. Moreover, use of home care service was enquired using questionnaire. Comparison between the groups was performed with independent t-test, Mann-Whitney U-test and Fisher’s Exact Tests. The association between perceived autonomy and participation and the use of home care service was examined with logistic regression analysis. Participants who received home care service were on average 8 years older (p<0.001), 2.5 years less educated (p<0.001) and they had one chronic disease more (p=0.008) than those who did not receive home care service. These groups differed between their cognitive ability (MMSE-test p<0.001), physical mobility (SPPB-test p<0.001), depressive symptoms (CES-D -test p=0.007) and perceived autonomy and participation (IPA-O -questionnaire) total score (p=0.001). When adjusted with age and education, total score of perceived autonomy and participation was associated with the use of home care service, but the association was not observed in multivariate model. In the multivariate model, age (OR 1.12, 95 % CI 1.02-1.22), physical mobility (OR 0.66, 95 % CI 0.48-0.91) and cognitive function (OR 0.74, 95 % CI 0.57-0.96) were associated with the use of home care service. When different parts of perceived autonomy and participation were analyzed separately, physical mobility (3.1 times), taking care of financial situation (2.8 times) and in social relationships and self-care (2.5 times) were experienced restricted more often than among those who did not receive home care service. In conclusion, the results show that there was not association between the perceived autonomy and participation and the use of home care service in older people after hospitalization. Instead, age and decreased physical mobility and cognitive function explained variation of the home care service usage. Participants who received home care service experienced that their autonomy and participation was lower in several fields of life compared to those who did not receive the home care. In the future, it is important to develop different kind of tailored services to be offered at home. This can enable well supported perceived autonomy and participation among older people.en
dc.format.extent49
dc.language.isofi
dc.subject.otherkotona asuminen
dc.subject.otherkotiin tuotavat palvelut
dc.titleIkääntyneiden henkilöiden koetun autonomian ja osallisuuden yhteys kotiin tuotaviin palveluihin sairaalasta kotiutumisen jälkeen
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202005203353
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineGerontologia ja kansanterveysfi
dc.contributor.oppiaineGerontology and Public Healthen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi50423
dc.subject.ysoautonomia
dc.subject.ysoikääntyneet
dc.subject.ysoosallisuus
dc.subject.ysoitsemäärääminen
dc.subject.ysokotihoito


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot