Äitien masennusoireiden yhteys viisivuotiaiden lasten ylipainoon, fyysiseen aktiivisuuteen ja paikallaanoloon

Abstract

Masennus ja lasten ylipaino ovat merkittäviä kansanterveydellisiä haasteita niin maailmanlaajuisesti kuin Suomessakin. Ylipainolla tiedetään olevan haitallisia vaikutuksia terveyteen jo lapsuudessa, ja sen tiedetään jatkuvan usein aikuisiällä aiheuttaen yhä suurempia haittoja terveydelle. Äitien masennusoireiden tiedetään olevan yhteydessä lasten ylipainoon, mutta edelleen on epäselvää, selittävätkö yhteyttä esimerkiksi epäterveelliset ruokailutottumukset tai vähäinen fyysinen aktiivisuus. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää äitien masennusoireiden yhteyttä viisivuotiaiden lasten ylipainoon, fyysiseen aktiivisuuteen ja paikallaanoloon sekä selvittää aiheeseen mahdollisesti liittyviä sukupuolieroja.

Tutkielma perustuu RADIEL (Raskausdiabeteksen ennaltaehkäisy elintavoin) -tutkimuksen viisivuotisseurannan vuosina 2014–2017 kerättyyn aineistoon. Äitien masennusoireita mitattiin Center for Epidemiologic Studies Depression Scale (CES-D) -masennuskyselyllä ja lasten fyysistä aktiivisuutta ja paikallaanoloa ActiGraph-kiihtyvyysanturilla. Lasten ylipainoa ja lihavuutta arvioitiin ikään, sukupuoleen, pituuteen ja painoon perustuvalla painoindeksillä (ISO-BMI). Aineisto analysoitiin käyttäen Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa, Spearmanin osittaiskorrelaatiokerrointa, ristiintaulukointia ja χ2-testiä sekä Mann-Whitneyn U-testiä.

Tutkielmaan valikoitui 255 äiti-lapsiparia. Äideistä 28 % koki kohonneita masennusoireita ja 72 % korkeintaan lieviä oireita. Lapsista 52 % oli poikia ja 48 % tyttöjä, ja lasten keskimääräinen ikä oli 5,0 (keskihajonta = 0,5) vuotta. Tutkimuksessa havaittiin ylipainon ja lihavuuden olevan yleisempää kohonneita masennusoireita kokevien äitien tytöillä verrattuna korkeintaan lieviä oireita kokevien äitien tyttöihin. Lisäksi kohonneita masennusoireita kokevien äitien lapsille havaittiin kertyvän korkeintaan lieviä oireita kokevien äitien lapsia enemmän fyysistä aktiivisuutta päivähoidon ulkopuolisena aikana, mutta tätä yhteyttä selittivät äitien masennusoireisiin yhteydessä olevat taustatekijät.

Tutkimuksen tulokset ovat osin ristiriitaisia aiemman tutkimustiedon kanssa, eikä tämän tutkimuksen tuloksista voida tehdä täysin yhteneviä johtopäätöksiä. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että äitien kohonneet masennusoireet saattavat vaikuttaa eri tavoin poikien ja tyttöjen painoon ja päivähoidon ulkopuolisena aikana tapahtuvaan fyysiseen aktiivisuuteen. Tulevaisuudessa tarvitaankin lisää tutkimusta aiheesta niin, että tarkastellaan erikseen päivähoidossa ja sen ulkopuolella vietettyä aikaa, sekä otetaan tarkasteluissa huomioon lapsen sukupuoli.

Depression and childhood overweight are major public health challenges globally as well as in Finland. Overweight is known to be harmful in terms of health during childhood, and it often carries over into adulthood causing even further health problems. Maternal depressive symptoms have been found to associate with overweight in children, but it is unclear as to whether poor eating habits or lack of physical activity could be the potential mediator between maternal depressive symptoms and overweight in children. The aim of this thesis was to explore the associations between maternal depressive symptoms and overweight, physical activity and sedentary behavior in children as well as elucidate potential gender differences regarding the topic.

This thesis is based on data from the five-year follow-up examinations of the Finnish Gestational Diabetes Prevention Study (RADIEL) collected in 2014–2017. Maternal depressive symptoms were measured using the Center for Epidemiologic Studies Depression Scale (CES-D) and children’s physical activity using the ActiGraph accelerometer. Overweight and obesity in children were evaluated by body mass index based on age, sex, height and weight (ISO-BMI). The data was analysed using Spearman’s rank correlation, Spearman’s partial correlation, crosstabs, Chi-squared test and Mann-Whitney U-test.

255 mother-child dyads were selected for the thesis. 28 % of mothers had elevated symptoms of depression and 72 % of mothers had mild symptoms at most. 52 % of children were boys and 48 % were girls, and the mean age of children was 5,0 (standard deviation = 0,5) years. Overweight and obesity were more common in girls whose mothers had elevated depressive symptoms compared to girls whose mothers had at most mild symptoms. The children whose mothers had elevated depressive symptoms were physically more active outside of daycare compared to children whose mothers had at most mild symptoms, but this association was explained by other factors associated with mothers’ depressive symptoms.

The results of this representative Finnish study are partly contradicted with previous results, and congruent conclusions of the topic cannot be made. However, the study indicates that maternal elevated depressive symptoms might affect differently boys’ and girls’ weight and physical activity during the time spent outside of day-care. In the future more research is needed about the topic so that time spent in day-care and outside of day-care are studied separately, and gender is taken into account.