Tuntematon tunnetuksi : kansainvälistyvän yliopiston ja kehittyvien opiskelijavalintojen haasteet

Abstract

Suomalaisen korkeakoulutuksen merkitystä yhteiskunnassa ovat koetelleet ja kyseenalaistaneet viime aikoina niin vähenevät resurssit kuin kasvanut tutkijoiden aivovuoto ulkomaille. Tutkimustiedon arvostuksen laskua on kuvattu myös viittaamalla aikaamme kuvaavaan käsitteeseen totuudenjälkeinen aika. Totuudenjälkeisellä aikakaudella tunteiden – jopa suoranaisten valheiden – väitetään syrjäyttäneen päätöksenteossa tutkitun tiedon (Muhonen 2017; Raivio 2018). Myös viime vuosien tilastot väestön koulutustason nousutrendin pysähtymisestä antavat aihetta huolelle korkeakoulutuksen tilasta. Vielä vuonna 2013 nuoret ikäluokat (25–34-vuotiaat) olivat vanhempia ikäluokkia koulutetumpia, mutta vuonna 2015 Tilastokeskus raportoi tämän pitkään jatkuneen koulutustason nousun pysähtymisestä (SVT 2013, 2015). Tuoreimpien, vuoden 2017 tilastojen perusteella 40–44-vuotiaiden on raportoitu jäävän toistaiseksi korkeimmin koulutetuiksi ikäluokiksi (SVT 2017).