Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorHäkkinen, Keijo
dc.contributor.advisorIhalainen, Johanna
dc.contributor.authorKotkajuuri, Anna
dc.date.accessioned2020-04-14T05:40:15Z
dc.date.available2020-04-14T05:40:15Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68504
dc.description.abstractUrheilijat ja liikunnallisesti aktiiviset naiset pyrkivät usein urheiluharjoittelun lisäksi saavuttamaan suorituskyvyn tai ulkonäön kannalta optimaalisen kehonkoostumuksen. Tämä voi johtaa ruokavalion rajoittamiseen terveyden kustannuksella. Energiansaatavuuden (EA) optimaalisena tasona pidetään 45 kcal/kg rasvatonta massaa (FFM). Alle 30 kcal/kg FFM on kliinisen alhaisen EA:n raja, jota pienempi energiansaanti vaarantaa terveyden ja urheilussa kehittymisen. Huolimatta ongelman yleisyydestä ja merkittävistä haitoista urheilumaailmassa, ei sen havainnointiin ole yksiselitteisiä metodeja. EA:n lisäksi myös muilla ravitsemuksen osatekijöillä kuten energiaravintoaineilla voi olla vaikutusta liikunnallisten naisten hyvinvointiin esimerkiksi hormonitoiminnan muutosten kautta. Tällä tutkimuksella pyrittiin selvittämään EA:n ja energiaravintoaineiden suhteellisen saannin yhteyksiä hormonaalisiin muuttujiin. Tutkimukseen rekrytoitiin 27 liikunnallisesti aktiivista naista, joilla oli luonnollinen säännöllinen kuukautiskierto (N-ryhmä, n=16) tai jotka käyttivät hormonaalista ehkäisyä (H-ryhmä, n=11). Mittauksia suoritettiin kuukautiskierron neljässä eri vaiheessa. Paastoverinäytteestä analysoitiin estradioli (E2), lutenisoiva hormoni (LH), vapaa testosteroni, kortisoli, trijodityroniini (T3) ja leptiini. Suorituskykyä arvioitiin suoran hapenottokyvyntestin ja maksimaalisen jalkaprässisuorituksen perusteella. Lisäksi tutkittavat täyttivät kolmena päivänä mittausten ympärillä ruoka- ja harjoituspäiväkirjaa. Tutkimuksessa vertailtiin myös harjoitustaustan vaikutusta ravitsemukseen ja hormonaalisiin muuttujiin voima- tai kestävyysharjoitteluun panostaneiden tutkittavien välillä. Tutkittavien harjoitustausta vaihteli kuntoilijoista tavoitteellisiin kilpaurheilijoihin. Tutkittavista 62 %:lla havaittiin liian alhainen EA, mutta kliininen energiavaje todettiin vain kahdella tutkittavalla. Kaikilla tutkittavilla, joilla T3, testosteroni ja leptiini olivat viitearvojen alapuolella, EA oli alentunut. EA korreloi positiivisesti T3:n kanssa (r=0.818, p<0.001). Testosteronin ja hiilihydraatin saannin välillä oli negatiivinen yhteys (r=-0.495, p<0.05) ja H-ryhmällä myös rasvan saanti korreloi testosteronin kanssa (r=0.897, p<0.05). EA ja kuidun saanti olivat käänteisesti yhteydessä E2 pitoi-suuteen N-ryhmässä (r=-0.794, p<0.05 ja r=-0.638, p<0.05). Voima- ja kestävyysharjoitelleiden ainoa ero oli voimaharjoitelleiden suhteellisesti suurempi proteiinin saanti (p<0.05). Subkliininen liian alhainen energiansaatavuus oli tässä tutkimusjoukossa yleistä, mutta tämä lievä energiavaje ei välttämättä johda hormonaalisiin muutoksiin. Hormonaaliset muutokset saattavat kuitenkin olla merkki liian alhaisesta EA:sta. Kuidun runsaalla saannilla saattaa olla estrogeenia laskeva vaikutus ja energiansaannin painottuminen hiilihydraatteihin voisi laskea testosteronin pitoisuutta. T3 on kenties hormonaalisista muuttujista paras energiansaatavuuden kuvaaja. Voimaharjoitelleiden suhteellinen proteiininsaanti oli heillä tilastollisesti kestävyysharjoitelleita suurempaa, muita merkitseviä eroja ravitsemuksessa tai hormonaalisissa muuttujissa ei ryhmien välillä havaittu. Aiheesta olisi tärkeää saada kattavia pitkittäistutkimuksia, jotta voitaisiin havainnoida syy-seuraus -suhteita ja niiden käytännön vaikutuksia urheilijan suorituskykyyn ja terveyteen.fi
dc.format.extent89
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.otherliikuntaravitsemus
dc.subject.otherhormonitoiminta
dc.subject.otherharjoitustausta
dc.titleRavitsemuksen yhteys energiastatusta kuvaaviin hormonaalisiin muuttujiin kestävyys- ja voimaharjoitelleilla naisilla
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202004142725
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineValmennus- ja testausoppifi
dc.contributor.oppiaineScience in Sport Coaching and Fitness Testingen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi5013
dc.subject.ysovoimaharjoittelu
dc.subject.ysokestävyysharjoittelu
dc.subject.ysoravitsemus
dc.subject.ysohormonit
dc.subject.ysonaiset
dc.subject.ysoenergiansaanti
dc.subject.ysourheilu
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot