Nuorten urheilijoiden ravitsemus ja ravitsemusosaaminen

Abstract

The aim of this thesis was to explore the nutrition and nutritional knowledge of young athletes. The nutrition of young athletes was investigated in terms of energy and carbohydrate intake, compared within groups formed by gender, age, training volumes, and sports disciplines. By studying the nutrition and nutritional knowledge of young athletes, it is possible to elucidate the attitudes and values related to nutrition among athletes, parents, and coaches. This investigation also allows for the identification of current trends and other phenomena that are important for the physical, psychological, and social growth and development of young athletes. The subjects of this study were 72 athletes participating in the Training Room Jyväskylä project, who voluntarily completes both a nutritional knowledge questionnaire (Heikkilä et al., 2018) and a three-day continuous food diary. The participating athletes represented football, basketball, volleyball, ice hockey, athletics, artistic gymnastics, and TeamGym. They were born between the years 1988 and 2005 and were divided into three groups based on birth year: born between 1989-1997 (n=10), 1998-2002 (n=30), and 2003-2005 (n=30). The age range of the athletes at the time of data collection was 15–31 years during 2020–2021. Among them, 57 were female and 15 were male. Gender differences were compared using independent sample t-tests, while age’s impact on nutritional knowledge was examined using one-way analysis of variance (ANOVA). In the nutritional knowledge of young athletes, there were no statistically significant differences between genders or sports groups. A suggestive result was obtained when examining the influence of age on nutritional knowledge (p=0.065), showing that older athletes generally had slightly better nutritional knowledge than younger ones. Moreover, as expected, males had higher energy intake (<0.05**) and carbohydrate intake (<0.05*) compared to females. No Statistically significant associations were found between age, training volume, or sports discipline with energy or carbohydrate intake. In conclusion, there is room for improvement in the nutritional knowledge of young athletes. Coaches and families play a crucial role in the healthy growth and development of young athletes. Further research is needed on potential nutritional risk factors for young athletes, such as relative energy deficiency, to better support the well-being of young athletes through nutrition.

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää nuorten urheilijoiden ravitsemusta ja ravitsemusosaamista. Nuorten ravitsemuksesta tutkittiin energian- ja hiilihydraattien saantia, joita vertailtiin sukupuolen, iän, harjoittelumäärien ja urheilumuodon mukaan muodostetuissa ryhmissä. Nuorten urheilijoiden ravitsemusta ja ravitsemusosaamista tutkimalla voidaan selvittää urheilijoiden, vanhempien ja valmentajien ravitsemukseen liittyviä asenteita ja arvoja. Aihetta tutkimalla voidaan myös tunnistaa nuorten ravitsemuksen kannalta keskeisiä ja ajankohtaisia ilmiöitä. Tutkielman kohteena olivat Training Room Jyväskylä -hankkeeseen osallistuneet 72 urheilijaa, jotka täyttivät vapaaehtoisesti sekä ravitsemusosaamiskyselyn (Heikkilä ym. 2018) että kolmen päivän yhtäjaksoisen ruokapäiväkirjan. Tutkimukseen osallistuneet urheilijat edustivat jalkapalloa, koripalloa, lentopalloa, jääkiekkoa, yleisurheilua, telinevoimistelua ja TeamGymiä. He olivat syntyneet vuosien 1988 ja 2005 välillä; urheilijat jaettiin syntymävuoden mukaan kolmeen ryhmään: vuonna 1989-1997 syntyneet (n=10), 1998-2002 syntyneet (n=30) ja 2003-2005 syntyneet (n=30). Urheilijoiden ikähaarukka oli 15–31 vuotta aineistonkeruuhetkellä vuosina 2020–2021. Heistä 57 oli naisia ja 15 miehiä. Sukupuolten välisiä keskiarvoja vertailtiin riippumattomien otosten t-testeillä. Iän vaikutusta ravitsemusosaamiseen tutkittiin yksisuuntaisella varianssianalyysillä. Nuorten urheilijoiden ravitsemusosaamisessa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja sukupuolten tai lajiryhmien välillä. Suuntaa antava tulos saatiin tarkasteltaessa iän vaikutusta ravitsemusosaamiseen (p=0,065) josta havaittiin, että vanhemmat urheilijat osasivat ravitsemusasiat keskimäärin hieman paremmin kuin nuoremmat. Lisäksi miehillä sekä energiansaanti (<0,05**) että hiilihydraattien saanti (p<0,05*) oli odotetusti naisia suurempaa. Iällä, harjoittelumäärällä tai urheilumuodolla ei havaittu tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä energiansaantiin tai hiilihydraattien saantiin. Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta, että nuorten urheilijoiden ravitsemusosaamisessa on kehitettävää. Valmentajien ja urheilijoiden perheiden tiedot ja taidot ovat avainasemassa nuorten terveessä kasvussa ja kehityksessä. Lisätutkimuksia kaivataan esimerkiksi nuorten urheilijoiden ravitsemuksen riskitekijöistä, kuten suhteellisesta energiavajeesta, jotta nuorten hyvinvointia voitaisiin tukea entistä paremmin myös ravitsemuksen keinoin.