dc.contributor.advisor | Taipale, Sami | |
dc.contributor.advisor | Ventelä, Anne-Mari | |
dc.contributor.author | Anttila, Lauri | |
dc.date.accessioned | 2020-04-06T09:46:47Z | |
dc.date.available | 2020-04-06T09:46:47Z | |
dc.date.issued | 2019 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68467 | |
dc.description.abstract | Omega-3 rasvahapot ovat kaikille eläimille fysiologisesti välttämättömiä. Ihmisen
terveydelle hyödyllisimpiä omega-3 rasvahappoja ovat pitkäketjuiset
eikosapentaeenihappo (EPA) ja dokosaheksaeenihappo (DHA), joita järvien
kasviplanktonlevät valmistavat entsyymiavusteisesti. Erityisesti kirkasvetisissä järvissä
viihtyvät kulta-, panssarisiima-, pii- ja nielulevät pystyvät valmistamaan runsaasti
EPA:a ja DHA:ta. Eläinplanktonin, kalojen ja muiden kuluttajien kyky muuntaa
lyhytketjuisia rasvahappoja pitkäketjuisiksi on havaittu heikoksi, ja siten kuluttajat ovat
riippuvaisia levien rasvahappotuotannosta. Kalat ovat ihmiselle tärkein linkki
akvaattiseen ravintoverkkoon ja siten korvaamaton pitkäketjuisten omega-3
rasvahappojen lähde. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu ahvenen (Perca
fluviatilis) EPA- ja DHA-pitoisuuksien vaihtelevan voimakkaasti erityyppisten järvien
välillä. Aiempi tutkimus on kuitenkin keskittynyt kookkaimpiin yksilöihin, joiden
ravinto koostuu pääasiassa kalaravinnosta. Ahvenen ravinnonkäyttö muuttuu
kasvukehityksen myötä. Poikasvaiheessa se syö eläinplanktonia, josta vähitellen siirtyy
pohjaeläimiin ja edelleen kaloihin. Yksilön kehitysvaiheen ja järven rehevyyden
vaikutusta ahvenen rasvahappokoostumukseen tutkittiin rehevän ja keskiravinteisen
lounaissuomalaisen järven ahvenpopulaatioita vertailemalla. Järvien ravintoverkon
laatua seurattiin yhden kesän ajan säännöllisillä kasviplankton- ja
eläinplanktonnäytteillä. Lisäksi kertaluonteisella näytteenotolla tutkittiin
surviaissääsken toukkien rasvahappokoostumusta. Tutkimuksessa ahventen
kehitysvaiheen mittarina käytettiin kalan ikää ja pituutta. Lisäksi ahventen sijaintia
ravintoketjussa arvioitiin typen vakaan isotoopin (15N) määrityksillä.
Rasvahappokoostumuksen ja lipidiprosentin määrittämiseksi ahvenilta otettiin
lihasnäyte selkäevän juuresta. Rehevän järven ahventen havaittiin sisältävän
vähemmän terveydelle hyödyllisiä omega-3 rasvahappoja (EPA+DHA) kaikissa yksilön
kehitysvaiheissa. Ahvenen lihaksen rasvahappojen suhteellisissa osuuksissa ei
kuitenkaan havaittu järvien välisiä eroa. Keskiravinteisen järven ahvenet olivat
kokonaisuudessaan rehevän järven ahvenia rasvaisempia, jolloin myös omega-3
rasvahappojen pitoisuus oli suurempi. Lisäksi havaittiin kaikkein pienimpien ahventen
olevan rasvahappokoostumukseltaan terveellisintä ravintoa, sillä ahventen EPA+DHA
-pitoisuus korreloi negatiivisesti pituuskasvun kanssa. | fi |
dc.description.abstract | Omega-3 fatty acids are physiologically essential for animals. The healthiest omega-3
fatty acids for humans are long-chain eicosapentaenoic acid (EPA) and docosahexaenoic
acid (DHA), which are synthetized by aquatic algae. Especially chrysophytes,
dinoflagellates, cryptophytes and diatoms have good ability to synthetize long-chain
omega-3 fatty acids. The ability of zooplankton, fish and other consumers to convert
short-chain fatty acids to EPA and DHA has been found to be weak and thus consumers
are depending on fatty acid production of algae. Fish are the most important link
between aquatic food webs and humans and thus also invaluable source of omega-3
fatty acids. Recent studies have shown that the nutritional value of Eurasian perch (Perca
fluviatilis) varies greatly between different types of lakes. However, the research has
mainly focused on the piscivorous individuals. Perch have ontogenic dietary change.
Young perch eats zooplankton, from which it is gradually transferred to benthic animals
and further to fish. In this thesis the effects of the developmental stage of individual and
eutrophication of the lake to fatty acid composition of the perch was studied by
comparing the perch populations of eutrophic and mesotrophic lakes in southwest
Finland. The quality of the food web of the lakes was monitored during one summer
with regular phytoplankton and zooplankton samples. Additionally Chironomidae
larvae was sampled once. In this study, the age and length of the fish were used as a
measure of the developmental stage of perch. In addition, the location of the perch in
the food chain was estimated by determining a stable isotope of nitrogen (15N). Dorsal
muscle sample was taken to analyze the fatty acid and lipid composition of the perch.
Perch in eutrophic lake were found to contain less health beneficial omega-3 fatty acids
(EPA + DHA) at all developmental stages than in less productive lake. However, the
relative proportions of fatty acids did not exactly distinguish between lakes, but the
perch in the mesotrophic lake had higher lipid percent than the perch of the eutrophic
lake. Because of this, the concentration of omega-3 fatty acids were also higher. In
addition, EPA and DHA consentrations of the perch was found to decrease with size,
so that the smallest perch had the most nutritious fatty acid composition. | en |
dc.format.extent | 64 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fi | |
dc.subject.other | omega-3 rasvahapot | |
dc.title | Järven rehevyyden vaikutus ahvenen (Perca fluviatilis) eri kehitysvaiheiden omega-3 rasvahappokoostumukseen | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202004062680 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Bio- ja ympäristötieteiden laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Biological and Environmental Science | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Akvaattiset tieteet | fi |
dc.contributor.oppiaine | Aquatic sciences | en |
dc.rights.copyright | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights.copyright | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 4012 | |
dc.subject.yso | rehevöityminen | |
dc.subject.yso | ahven | |
dc.subject.yso | kalat | |
dc.subject.yso | ravinto | |
dc.subject.yso | lipidit | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |