Järven rehevyyden vaikutus ahvenen (Perca fluviatilis) eri kehitysvaiheiden omega-3 rasvahappokoostumukseen

Omega-3 rasvahapot ovat kaikille eläimille fysiologisesti välttämättömiä. Ihmisen terveydelle hyödyllisimpiä omega-3 rasvahappoja ovat pitkäketjuiset eikosapentaeenihappo (EPA) ja dokosaheksaeenihappo (DHA), joita järvien kasviplanktonlevät valmistavat entsyymiavusteisesti. Erityisesti kirkasvetisissä järvissä viihtyvät kulta-, panssarisiima-, pii- ja nielulevät pystyvät valmistamaan runsaasti EPA:a ja DHA:ta. Eläinplanktonin, kalojen ja muiden kuluttajien kyky muuntaa lyhytketjuisia rasvahappoja pitkäketjuisiksi on havaittu heikoksi, ja siten kuluttajat ovat riippuvaisia levien rasvahappotuotannosta. Kalat ovat ihmiselle tärkein linkki akvaattiseen ravintoverkkoon ja siten korvaamaton pitkäketjuisten omega-3 rasvahappojen lähde. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu ahvenen (Perca fluviatilis) EPA- ja DHA-pitoisuuksien vaihtelevan voimakkaasti erityyppisten järvien välillä. Aiempi tutkimus on kuitenkin keskittynyt kookkaimpiin yksilöihin, joiden ravinto koostuu pääasiassa kalaravinnosta. Ahvenen ravinnonkäyttö muuttuu kasvukehityksen myötä. Poikasvaiheessa se syö eläinplanktonia, josta vähitellen siirtyy pohjaeläimiin ja edelleen kaloihin. Yksilön kehitysvaiheen ja järven rehevyyden vaikutusta ahvenen rasvahappokoostumukseen tutkittiin rehevän ja keskiravinteisen lounaissuomalaisen järven ahvenpopulaatioita vertailemalla. Järvien ravintoverkon laatua seurattiin yhden kesän ajan säännöllisillä kasviplankton- ja eläinplanktonnäytteillä. Lisäksi kertaluonteisella näytteenotolla tutkittiin surviaissääsken toukkien rasvahappokoostumusta. Tutkimuksessa ahventen kehitysvaiheen mittarina käytettiin kalan ikää ja pituutta. Lisäksi ahventen sijaintia ravintoketjussa arvioitiin typen vakaan isotoopin (15N) määrityksillä. Rasvahappokoostumuksen ja lipidiprosentin määrittämiseksi ahvenilta otettiin lihasnäyte selkäevän juuresta. Rehevän järven ahventen havaittiin sisältävän vähemmän terveydelle hyödyllisiä omega-3 rasvahappoja (EPA+DHA) kaikissa yksilön kehitysvaiheissa. Ahvenen lihaksen rasvahappojen suhteellisissa osuuksissa ei kuitenkaan havaittu järvien välisiä eroa. Keskiravinteisen järven ahvenet olivat kokonaisuudessaan rehevän järven ahvenia rasvaisempia, jolloin myös omega-3 rasvahappojen pitoisuus oli suurempi. Lisäksi havaittiin kaikkein pienimpien ahventen olevan rasvahappokoostumukseltaan terveellisintä ravintoa, sillä ahventen EPA+DHA -pitoisuus korreloi negatiivisesti pituuskasvun kanssa.