Sisarusväkivalta kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten nuorten keskuudessa : perhekontekstin yhteys väkivallan kokemuksiin

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää perhekontekstiin liittyvien tekijöiden yhteyttä sisarusväkivallan kokemuksiin 6. ja 9. luokkalaisten keskuudessa. Sisarussuhteet luovat merkittävän kehyksen lapsen kasvuun, kehitykseen ja tulevaisuuteen. Muiden perhesuhteiden tavoin sisarussuhteisiin voi kuulua väkivaltaa. Sisarusväkivaltaa pidetään perheväkivallan yleisimpänä, mutta vähiten tutkittuna muotona. Tutkimuksen näkökulma keskittyy nuorten perhekontekstiin, joka muodostaa tärkeimmän kasvuympäristön. Tutkielmassa tarkastellaan sisarusten sosiodemografisiin tekijöihin ja perherakenteeseen liittyviä valtaeroja, perhettä kuormittavia sisäisiä ja ulkoisia stressitekijöitä, vanhemman ja lapsen välistä suhdetta sekä väkivallan kumuloitumista perheessä. Tutkimuksen aineiston muodostaa Oikeusministeriön, Opetus- ja kulttuuriministeriön, Sisäministeriön sekä Sosiaali- ja terveysministeriön tuottama vuoden 2013 Lapsiuhritutkimus. Aineistosta on poimittu osa-aineistoksi vastaajat, jotka ovat kertoneet omaavansa sisarussuhteen (n=9827). Näistä vastaajista muodostettiin kolme ryhmää: sisarusväkivaltaa kokemattomat (n=7094), tyypillistä sisarusväkivaltaa kokeneet (n=1940) sekä vakavaa sisarusväkivaltaa kokeneet (n=793). Tyypillisen sisarusväkivallan tekoihin kuuluivat lievä fyysinen väkivalta, henkinen väkivalta sekä kiusaaminen. Vakava sisarusväkivalta sisälsi tekoja, joiden yhteydessä oli käytetty asetta, aseella uhkaamista tai teko oli tuottanut vakavana pidettävän vamman. Tutkimuksen analyysissa on hyödynnetty binäärilogistista ja multinomiaalista regressioanalyysia. Vastaajista 27,2 % kertoi kokeneensa fyysistä tai henkistä sisarusväkivaltaa viimeisen 12 kuukauden aikana. Tulosten perusteella sisarusväkivaltaa ennusti voimakkaimmin vastaajan sukupuoli (tyttö), ikä, perheen lasten lukumäärä, taloudellinen heikko tilanne, vanhemman ja lapsen välinen emotionaalinen etäisyys, vanhempien perheen lapsiin kohdistama väkivalta ja vastaajan väkivaltaisuus sisarusta kohtaan. Malli selittää 13,2 % sisarusväkivallan vaihtelusta ja selitysvoima on tilastollisesti erittäin merkitsevä (p=0.000). Tutkimustulosten valossa voidaan tehdä päätelmiä sisarusväkivaltaan liittyvistä syistä yleisellä tasolla, ja tietoa voidaan hyödyntää lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivien ammattilaisten työssä.