Urheiluyläkoulukokeilussa mukana olevien seitsemäsluokkalaisten koettu väsymys

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää urheilevien seitsemäsluokkalaisten koettua väsymystä ja pirteänä heräämistä sekä niihin yhteydessä olevia tekijöitä. Niihin mahdollisesti yhteydessä olevina tekijöinä tarkasteltiin nuorten nukkumistottumuksia, kokonaisliikunta-aktiivisuutta, harjoitusmääriä ja päälajia. Tutkimuksen kohteena olivat syksyllä 2017 urheiluyläkoulukokeilun aloittaneet seitsemäsluokkalaiset. Aineisto kerättiin syyslukukaudella 2017 sähköisellä kyselylomakkeella, johon vastasi 217 urheiluyläkoululaista yhteensä 11 eri koulusta. Aineisto analysoitiin keväällä 2019 käyttäen ristiintaulukointia, Khiin neliö (χ2) –testiä ja T-testiä. Urheilevista seitsemäsluokkalaisista 21,6 % koki itsensä väsyneeksi kolmena päivänä viikossa tai useammin. Melkein 40 % kuitenkin ilmaisi, että ei koe väsymystä koskaan tai harvemmin kuin kerran viikossa. Tytöt kokivat väsymystä useammin kuin pojat. Vastaajat nukkuivat keskimäärin 8 tuntia ja 38 minuuttia, pojat nukkuivat keskimäärin 13 minuuttia tyttöjä enemmän. Urheiluyläkoulukokeiluun osallistuvista 65 % liikkui yli 20 tuntia viikossa ja peräti 25 % yli 25 tuntia viikossa. Unen kesto oli yhteydessä väsymyksen kokemiseen. Yli 9 tuntia yössä nukkuvat kokivat vähemmän väsymystä kuin ne, jotka nukkuivat 8–9 tuntia tai alle 8 tuntia. Kokonaisliikunta-aktiivisuudella ei ollut yhteyttä väsymyksen kokemiseen, mutta yli 25 tuntia viikossa liikkuvat heräsivät selkeästi useammin pirteänä kuin vähemmän liikkuvat. Valmentajan ohjaamien harjoituskertojen määrällä tai lajiryhmällä ei ollut yhteyttä nuorten väsymyksen kokemiseen tai pirteänä heräämiseen. Urheilevat nuoret nukkuvat enemmän ja kokevat vähemmän väsymystä kuin muut nuoret, kuten aiemmat tutkimustuloksetkin ovat osoittaneet (Kokko, Villberg & Kannas 2011, LIITU 2018, WHO 2018). Tilanne urheiluyläkoulukokeilussa mukana olevien seitsemäsluokkalaisten nukkumistottumuksien ja kokonaisliikunta-aktiivisuuden kohdalla on hyvä, koska suurin osa nukkuu suositusten mukaan ja saavuttaa kokonaisliikunta-aktiivisuuden tavoitteen. Väsymystä kokevia oli kuitenkin sen verran, että jaksamiseen tulee kiinnittää huomiota ja erityisesti unen määrään, koska urheilevat nuoret tarvitsevat unta enemmän kuin ikätoverinsa (Davanne 2009). Jatkossa on tärkeää tarkkailla myös väsymyksen kokemisen muuttumista, koska aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että yläkoulun aikana nuorten väsymyksen kokeminen lisääntyy ja unen kesto lyhenee (esim. WHO 2018). Tämä yhdistettynä kasvaviin harjoitusmääriin on haastava yhdistelmä.

The aim of this study was to investigate perceived tiredness and cheerful awakening and related factors amongst Finnish secondary school sports students. Possible factors associated with them were sleeping habits, overall exercise activity, frequency of training sessions and main sports. The subject of the study was the seventh-graders who started a sport school in the autumn of 2017. The data were collected in the autumn semester 2017 with an electronic questionnaire, and was answered by 217 athletes from 11 different schools. The data was analysed by using cross-tabulation, the Khi square (x2) test and T-test. Of the seventh-grade athletes, 21.6 % felt tired three days a week or more. However, almost 40 % said that they perceived tiredness never or less than once a week. Girls experienced more tiredness than boys did. Respondents slept an average of 8 hours and 38 minutes, boys slept on average 13 minutes longer than girls did. Those who taking part in a sports school trial 65 % moved over 20 hours a week and 25 % more than 25 hours a week. Sleeping duration was not contract to perceived tiredness. Those who slept more than 9 hours a night felt less tiredness than those who slept between 8 and 9 hours or less than 8 hours. Overall exercise activity was not contract to perceived tiredness but more than 25 hours of moving a week clearly awoke more often than others did. Young athletes both sleep more and feel less tiredness than others did as previous research results have shown (Kokko ym. 2011, LIITU 2018, WHO 2018).The situation with seven-grade sports students sleeping habits and the overall exercise activity involved in the sports school experiment is good. Most sleep according to the recommendations and achieve the goal of overall exercise activity. However, those who experience tiredness was that much that it´s important to pay attention to their coping. Young athletes need more sleep than others (Davenne 2009). In the future, it is important to monitor changes in perceived tiredness, as previous studies have shown that during high school, young people experience increased tiredness and a reduction in sleep duration (eg WHO 2018). This, combined with increasing workouts, is a challenging combination.