Show simple item record

dc.contributor.advisorKettunen, Tarja
dc.contributor.authorPelkonen, Päivi
dc.date.accessioned2020-03-09T06:24:27Z
dc.date.available2020-03-09T06:24:27Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68099
dc.description.abstractUrheiluvalmennuksen ammattimaistumisen myötä työhyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat nousseet entistä vahvemmin esille. Huipputasolla valmentaminen on erityisen rankkaa, koska ammattivalmentajilla on monenlaisia rooleja työssään, heiltä ja heidän urheilijoiltaan vaaditaan koko ajan huippusuorituksia, ammattivalmentajat tekevät pitkiä työtunteja ja työhön liittyy monenlaisia epävarmuustekijöitä, kuten urheilijoiden terveyteen ja menestymiseen liittyviä tekijöitä, jotka heijastuvat myös urheiluvalmentajan asemaan ja työpaikan pysyvyyteen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata kokeneiden ammattivalmentajien työhyvinvointia. Syksyllä 2018 kartoitettiin ammattivalmentajien työhyvinvoinnin nykytilaa kyselylomakkeen avulla. Sähköisenpalvelun kautta lähetettyyn alkukyselyyn vastasi viisikymmentä (N=50) Nuorten Olympiavalmentajaa (NOV). Kyselylomake pohjautui pohjoismaiseen työhyvinvointikyselyyn (QPS-Nordic-ADW). Tietoja käytettiin kuvailemaan lähtötilannetta prosenttijakaumin. Tämän jälkeen tietoja syvennettiin teemahaastatteluin (N=6). Haastatteluaineiston analysoinnissa käytetttiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Alkukartoituksessa ammattivalmentajat arvioivat terveytensä pääosin hyväksi. Lähes kaikki raportoivat kuitenkin eriasteisista stressikokemuksista. Haastatteluissa ammattivalmentajat kertoivat heitä kuormittavan erityisesti organisaatioiden hallintotavat, työn, perheen ja vapaa-ajan yhdistäminen, henkilökohtaisen tuen ja palautteen puute, yksinäinen työskentelyote, päätösten tekemisen vaativuus, sisäiset ja ulkoiset odotukset sekä urheilijoiden huolet. Lisäksi he kokivat raportoinnin ja teknologisen kehityksen lisänneen työn kuormitustekijöitä viimeisten vuosien aikana. Haasteista huolimatta ammattivalmentajat suhtautuivat positiivisesti tulevaisuuteensa. Ammattivalmentajat kokivat elämänkokemusten ja avointen vuorovaikutussuhteiden auttaneen heitä ylläpitämään työhyvinvointiaan. Etukäteissuunnittelu vähensi koettua ristiriitaa työn ja vapaa-ajan välillä. Aito ja välittävä työyhteisö oli ammattivalmentajille tärkeä voimavaratekijä. Ammattivalmentajat olivat aktiivisia työhyvinvoinnin edistäjiä. Toiminnallaan he pyrkivät edistämään sekä omaa että koko työyhteisön työhyvinvointia. Tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa monipuolisesti urheiluvalmentajien työhyvinvoinnin kehittämisessä. Kehittämistyötä tulisi toteuttaa yhteiskehittämisenä ammattivalmentajien työnantajien, kollegoiden, koulutustahojen ja urheiluvalmentajien kesken. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella kehittämistyössä kannattaa hyödyntää erityisesti ammattivalmentajien kokemuksia ja vahvistaa urheiluorganisaatioissa toimivien jäsenten vuorovaikutussuhteita.fi
dc.description.abstractOccupational health is under a big interest result of sport coaching professionalism. At the top elitesport coaching is particularly challenging because sports coaches have many different roles, they have lot of demands with their athletes, they are working long hours and there are lots of insecurity factors such as athletes health and success which will reflect also to sport coaches. The purpose of thesis was to describe sport coaches occupational health through experienced professional sport coaches. Thesis was divided in two parts. Purpose of the first part was to examine current situation via questionnaire. Fifty (N=50) youth olympic coaches conducted questionnaire in fall of 2018. Questionnaire was based on Nordic occupational survey (QPS-Nordic-ADW). Results described current situation in percentage. In the second part of thesis went deepen via semi-structured interviews. Research was made during fall of 2018 and spring of 2019. The interviews were conducted with six (N=6) experienced professional coaches. The interviews were analyzed using the qualitative content analysis method. Professional sport coaches evaluated in questionnaire that their health was mainly in good level. Even though almost all reported different levels of stress experiences. In the interviews professional sport coaches told same kind of stress experiences as previous studies. Particularly in this study professional sport coaches were stressed about organizations management styles, how to combine work and personal life, lonely workstyle, hard decisionmaking related to sports, expectations and athletes and their concerns. In addition they had experienced growing work demands because of reporting and technological development. Despite the challenges they were looking forward to the future with positive minds. Professional sports coaches felt that life experiences and open interaction were helping them to keep up the good occupational health. Planning was reducing conflicts between work and family life. Genuine and caring work community was important resource for occupational health. Professional sport coaches were active to develop occupational health. They developed both, their own and sport organizations, occupational health with their actions. Results can be utilized versatile as developing sport coaches occupational health in the future. Developing should be done together as co-creation between sport coaches employees, colleagues, education specialists and professional sport coaches. Based on results in co-creation should use professional sport coaches experiences and strengthen interaction between members of sports organizations.en
dc.format.extent102
dc.language.isofi
dc.subject.otherammattivalmentaja
dc.subject.othervoimavara
dc.subject.othersisällönanalyysi
dc.title"Että pystyis parhaita käytäntöjä jakaa" : kokeneiden ammattivalmentajien kokemuksia työhyvinvoinnista
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202003092334
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineTerveyskasvatusfi
dc.contributor.oppiaineHealth Educationen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi50411
dc.subject.ysoresurssit
dc.subject.ysotyökyky
dc.subject.ysotyöhyvinvointi
dc.subject.ysovalmentajat
dc.subject.ysotyöelämä
dc.subject.ysohuippu-urheilu
dc.subject.ysourheilu


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record