Älypuhelimen käytön kehittyminen sekä teknostressin muodostuminen käyttötarkoitusteorian ja tapojen näkökulmasta

Abstract

Teknologia on levinnyt jokaiselle ihmiselämän osa-alueelle. Varsinkin nykyaikaiset mobiilit älylaitteet ovat mahdollistaneet sen, että voimme käyttää teknologiaa missä ja milloin tahansa. Tällainen kehitys on muovannut yhteiskuntaamme tuoden lukuisia positiivisia ja ihmisten elämää helpottavia muutoksia. Toisaalta teknologian jatkuvaan käyttöön liittyy myös negatiivisia asioita. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin ihmisten vapaa-ajan älypuhelimien käyttöä, käytön kehittymistä ja käytöstä aiheutuvaa teknostressiä. Tarkastelu keskitettiin jatkuvasti päivittyviin ja uudistuviin informaatio- ja keskusteluvirtoihin, jollaiset ovat ominaisia esimeriksi sosiaalisille verkostopalveluille, viestintäsovelluksille ja uutissivustoille. Tutkielman teoriaosiossa käsiteltiin ensiksi teknostressiä. Tämän jälkeen tarkasteltiin erilaisten digitaalisten sisältöjen vapaa-ajan kuluttamisen syitä hyödyntäen käyttötarkoitusteoriaa. Aikaisempi teknostressitutkimus on jättänyt vapaa-ajan käytön vähemmälle huomiolle ja etenkin ajan myötä kehittyvän vapaa-ajan teknostressin tutkimus on ollut suppeaa. Tämä tutkielma pyrki luomaan yleistä kuvaa siitä, kuinka ihmisten vapaa-ajan älypuhelimen käytöstä voi kehittyä heidän hyvinvointiinsa negatiivisesti vaikuttavaa, ja kuinka ihmiset ovat reagoineet tähän. Tutkielman empiirinen osio toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Saaduissa tutkimustuloksissa todettiin, että ihmiset käyttävät älypuhelimia vapaa-ajallaan tyydyttääkseen erilaisia tarpeitaan. Käyttöä tapahtuu usein myös tapoihin perustuvasti. Älypuhelimen käytöstä seuraavan teknostressin todettiin muodostuvan usein ajan kuluessa. Teknostressistä huolimatta älypuhelimen käyttöä kuitenkin jatketaan. Toisinaan käyttöön tehdään teknostressiä pienentäviä muutoksia. On myös mahdollista, että vaikka negatiiviset asiat tiedostetaan, muutoksia ei tehdä. Tutkielmassa tämän todettiin johtuvan esimerkiksi siitä, että ihmisten älypuhelimen käyttötavat ovat juurtuneet niin vahvasti heidän jokapäiväiseen elämäänsä, että muutosten tekeminen on negatiivisista vaikutuksista huolimatta haastavaa. Koetusta teknostressistä huolimatta älypuhelimet myös täyttävät käyttäjiensä tarpeita: käyttäjät tasapainottelevat jatkuvasti omien tarpeidensa täyttymisen ja kokemansa teknostressin välillä.

Technology has diffused to every sector of life. Especially modern mobile smart devices have enabled us with the ability to use technology anywhere and anytime. This development has molded our society in many ways bringing numerous positive changes that ease our life. On the other hand, the constant use of technology has been associated with different negative effects. Leisure time smartphone use, development of the use and possible technostress emerging from the use were analyzed in this thesis. Especially different constantly updating and evolving information and conversation feeds, which are characteristic of social networking services, messaging applications and news sites, were analyzed. The theory part of the thesis starts with the introduction of technostress. After that reasons behind the consumption of digital contents in leisure time were examined using uses and gratifications theory. Previous technostress research has neglected leisure time technology use. Especially research studying over time development of technostress in leisure time has been scarce. This thesis aimed to create a general picture of how the leisure time use of smartphones can develop into something that negatively affects the wellbeing of people and how people have reacted to these feelings. The empirical part of the thesis was done as a qualitative interview study. In the results it is concluded that people use smartphones in their leisure time to gratify certain needs and because they are so used to using them. Technostress emerging from the use is usually developed over time. Despite these negative feelings, the use of smartphones is usually continued. Occasionally some changes mitigating the technostress are made. It is also possible that even though negative feelings are observed, no changes will be made. Usually changes are considered, but not actually made. In this thesis it is concluded that this is because the use of smartphones is so deeply rooted in the everyday life of people that even though they are feeling negative effects, it is challenging to make any changes. Despite the technostress smartphones also gratify needs of their users: users are constantly balancing between the gratification of their needs and the technostress they are experiencing.