Jääkiekko on kasvanut viime vuosikymmenien aikana Suomen seuratuimmaksi urheilulajiksi, ja lajiin on onnistuttu myös rakentamaan maan ainoa täysammattilainen liiga. Lajin suosion nousuun on vaikuttanut niin toimintaympäristössä kuin urheilun seuraamisessa tapahtuneet muutokset. Kansainvälisen menestyksen myötä yleisön kiinnostus jääkiekkoa kohtaan on kasvanut ja jääkiekko-otteluista on muiden urheilutapahtumien ohella tullut viihteellisiä kulutushyödykkeitä. Jääkiekkoyleisöä on tutkittu suhteellisen vähän huolimatta lajin suuresta suosiosta, joten yleisötutkimuksen tekeminen lajin parissa on perusteltua.
Helsingin Jokerit on pitkät perinteet omaava jääkiekkoseura, joka kohahdutti suomalaista kiekkoyleisöä siirtymällä Suomen Liigasta monikansalliseen KHL:ään kaudeksi 2014–2015. Samaan aikaan miltei puolet Jokereiden omistuksesta ja seuran kotiareena myytiin venäläissuomalaisille liikemiehille. Tässä tutkimuksessa selvitetään Jokereiden kotiyleisön sosiodemografiaa sekä mielipiteitä ko
tiottelutapahtumien osa-alueista ja joukkueen siirtymisestä Suomen Liigasta KHL:ään. Kyseessä on kvantitatiivinen survey-tutkimus. Tutkimusotos koostuu Jokereiden kaudella 2017–2018 KHL-liigan runkosarjan kotiotteluissa käyneistä katsojista. Tutkimusaineisto (N=1657) kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, jonka suunnittelussa hyödynnettiin aiempia urheilun yleisötutkimuksia.
Tulosten mukaan Jokereiden kotiotteluyleisö koostui 80 prosenttisesti miehistä. 77 prosenttia asui pääkaupunkiseudulla ja miltei puolella (49 %) oli korkeakoulututkinto. Ikäjakauma oli hyvin tasainen ikävuosien 19–65 välillä. Vain kaksi prosenttia vastaajista oli nuorempia ja neljä prosenttia vanhempia. Kotiyleisölle ottelutapahtumissa viihtymisen kannalta tärkeimpiä osa-alueita olivat hyvä tasoinen ottelu ja ottelutapahtuman kokonaistunnelma, joiden perässä Jokereiden voitto. Kaikkiin kotiotteluiden osa-alueisiin oltiin keskimääräisesti tyytyväisiä. Kotiyleisö arvioi ottelutapahtuman kehittyneen liigan vaihdon myötä parempaan suuntaan.
Kotiyleisöstä 70 prosenttia piti joukkueen siirtymistä Suomen Liigasta KHL:ään hyvänä (46 %) tai erittäin hyvänä (24 %) asiana. Yhdeksän prosenttia koki siirtymisen huonona (7 %) tai erittäin huonona (2 %) asiana. Loput 21 prosenttia suhtautuivat siirtoon neutraalisti. Kotiyleisöstä 40 prosenttia toivoi Jokereiden pysymistä KHL:ssä, neljännes (25 %) toivoi paluuta Suomen Liigaan, 15 prosenttia koki asian yhdentekevänä ja noin viidennes (21 %) ei osannut sanoa. Tutkimus antaa tärkeää tietoa suomalaisesta jääkiekkoyleisöstä sekä Jokereiden kotiyleisön suhtautumisesta joukkueen läpikäymiin muutoksiin.
...
Ice hockey is the most followed sport in Finland and men’s highest league in ice hockey (Liiga) is the only sports league, which can be considered a fully professional league in Finland. The rise in popularity of ice hockey has been influenced by changes in the environment and in the sports culture. As a result of international success, the public's interest in ice hockey has increased in Finland, and hockey matches have become entertainment consumer goods alongside other sporting events. Despite the high popularity of ice hockey, the audience of ice hockey has been studied relatively little, which justifies conducting research on the topic.
In 2013 one of the league’s most renowned franchises, Jokerit from Helsinki, sold its home arena and approximately half of the team’s share capital to Finnish-Russian businessmen. This was followed by a move from the Finnish league to a Russian-led multinational Kontinental Hockey League (KHL), starting from 2014–2015 season. The purpose of this
study is to find out Jokerit home audiences’ sociodemographic profile, viewpoints about home game events and viewpoints about the team’s move to KHL. The research method used in this study was a quantitative survey. Data (N=1657) was collected during 2017–2018 season with an electronic questionnaire that was designed using previous sports audience surveys.
According to the results, 80 % of the respondents were men, 77 % lived in the Helsinki metropolitan area and 49 % had a university degree. The age breakdown was evenly distributed between ages 19–65. Only 2 % were younger and 4% older than that. Respondents perceived high quality game and the overall atmosphere as the most important factors determining the perceived level of entertainment for a game, followed by Jokerit’s win. Overall, the different aspects of the event were evaluated positively, and the home audience felt that the change in the league had improved the home events of Jokerit.
70 % of the home audience considered the move to KHL as a good (46 %) or as a very good thing (24 %). 9 % considered it was a bad (7 %) or as a very bad (2 %) thing. Remaining 21 % of the home audience were neutral. Additionally, 40 % of home audience hoped that Jokerit remains in KHL, whereas 25 % hoped that they would return to the Finnish league. 15 % found the league issue unimportant and 21 % could not say. The research provides important information about the Finnish ice hockey audience and about the attitudes of Jokerit’s home audience.
...
