Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö sanomalehdissä 2008 ja 2018

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitetään lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä sanomalehdissä vuosina 2008 ja 2018 tarkentuen tutkimuskysymyksiin; Miten lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ilmiönä näyttäytyy sanomalehdissä vuosina 2008 ja 2018? ja Millaisia diskursseja uhrille rakentuu lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevien rikosten uutisoinnissa ja, minkälaisia yhteiskunnallisia merkityksiä diskurssit saavat? Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka teoreettisen viitekehyksen muodostavat lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö sekä journalismi ja median valta. Tutkimuksen aineistona ovat lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä käsittelevät, toimittajien kirjoittamat kotimaiset sanomalehtiartikkelit vuosilta 2008 ja 2018, joita on vuonna 2008 97 kappaletta ja vuonna 2018 178 kappaletta. Nämä sanomalehtiartikkelit on kerätty neljän eri puolella Suomea sijaitsevan maakunnan levikiltään suurimmista sanomalehdistä, jotka ovat Helsingin Sanomat, Aamulehti, Savon Sanomat sekä Lapin kansa. Tutkimustulokset on analysoitu Norman Faircloughin kriittistä diskurssianalyysiä, Anu Pynnösen diskurssianalyysin kolmivaiheista syvenevää prosessia sekä omaa ajatteluani soveltaen. Tutkimustulokset jakaantuvat kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ilmiönä sanomalehdissä, uhrille lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevien rikosten uutisoinnissa rakentuneet diskurssit sekä näiden diskurssien kriittinen tarkastelu. Tarkasteltaessa lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä ilmiönä sanomalehdissä keskeisimmiksi tuloksiksi nousivat, että lapsen seksuaalisen hyväksikäytön uutisointi on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2008 vuoteen 2018 ja uutisointi painottuu rikosoikeudelliseen näkökulmaan uhrin kokemuksen ja tuen sekä ennaltaehkäisyn jäädessä vähemmälle huomiolle. Lisäksi rikosten uutisoinnissa painottuu lapsen seksuaalisen hyväksikäytön uutisointi tilanteissa, joissa tekijä tai epäilty tekijä on lapsen lähipiirin ulkopuolelta. Tutkimustulosten diskursseina ovat toimijuus-diskurssi, seuraukset-diskurssi sekä suhde-diskurssi ja diskurssien kriittiseen tarkasteluun nousivat uhrin syyllistäminen ja vastuuttaminen sekä teon väheksyntä.