Grooming internetissä ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö
Internet on tarjonnut lapsille ja nuorille kaivatun tilan ja uudenlaisia mahdollisuuksia sosiaaliseen verkostoitumiseen ilman huoltajien ja vanhempien valvontaa. Vanhempien ymmärryksen tai kiinnostuksen puute internetin luomia mahdollisuuksia kohtaan on kuitenkin jättänyt monen lapsen alttiiksi ja helposti lähestyttäviksi myös niiden aikuisten taholta, jotka tuntevat seksuaalista mielenkiintoa lapsia kohtaan. Tätä aikuisen lapseen kohdistamaa lähestymistapaa kutsutaan nimellä grooming.
Groomingin tekniikka ei ole iso mysteeri. Lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön pyrkivä aikuinen lähestyy lasta usein samankaltaisin tavoin, kuin aikuiset lähestyvät muita aikuisia.
Tyypillisesti grooming-prosessi sisältää tehokkaan yhdistelmän huomioimista, välittämistä, hellyyttä, ystävällisyyttä ja lahjojen antamista. Ratkaiseva ero näiden tilanteiden välillä on epätasa-arvoisuus, joka vallitsee hyväksikäyttöön pyrkivän aikuisen auktoritatiivisuuden ja haavoittuvan lapsen välillä (Lanning 2010, Wolak ym. 2008). Huolimatta grooming prosessin toteutumisen näennäisestä ”selvyydestä”, on vain vähän tutkittu sitä, kuinka internetin kautta aloitettu suhde lapsen ja tekijän välillä on alkanut, millaiseksi se on muodostunut ja miten sitä on ylläpidetty. Tämän tutkielman tavoitteena on pyrkiä vastaamaan näihin kysymyksiin ja osaltaan tuoda yksityiskohtaisempaa tietoa internetin kautta toteutuvan grooming-prosessin vaiheista. Tutkimustehtävän keskiössä on lapsen ja hyväksikäyttöön pyrkivän aikuisen välinen vuorovaikutussuhde.
Tutkimus toteutettiin sähköisenä verkkokyselynä, ja toimitettiin lasten seksuaalisia hyväksikäyttörikoksia tutkivien poliisiviranomaisten vastattaviksi poliisin intranetin ja sähköpostilistan kautta. Kyselyn rakenteessa hyödynnettiin O’Connellin (2003) typologiaa grooming-prosessista, ja esitettyjen kysymysten muotoon vaikuttivat vahvasti muun muassa Wolakin, Finkelhorin & Michellin (2000, 2003, 2008) tutkimukset ja kirjoitukset. Keskeisimmät tulokset osoittivat tekijän yleisimmin lähestyneen lasta sosiaalisen verkkoyhteisön kautta kommentoiden lapsen kuvaa. Yleisin syy lapsen pysymiseen vuorovaikutussuhteessa tekijän kanssa selittyi lapsen kokemuksesta tekijän häneen kohdistamasta ymmärryksestä, hyväksynnästä ja välittämisestä. Tutkimus myös osoitti että lapsi voi ryhtyä vuorovaikutukseen tekijän kanssa uteliaisuudesta, seikkailun halusta, aineellisen hyödyn toivosta (raha, alkoholi) tai kiinnostuksesta seksuaalisuutta ja seksiasioita kohtaan. Lapsi oli yleensä ollut vapaaehtoisesti mukana seksuaalisessa kanssakäymisessä tekijän kanssa. Tämä ”vapaaehtoisuus” juontui lapsen miellyttämisen halusta, velvollisuuden tunteesta tai epäsuoran tai suoran painostuksen kokemuksesta. Hyväksikäyttöön ei juuri koskaan liittynyt fyysistä väkivaltaa tai voimankäyttöä.
Internet has provided young people a welcome space enabling unprecedented social networking opportunities without parental supervision. Parents and care-givers’ lack of knowledge or interest in relation to internet and its possibilities has left many young people vulnerable and easily accessible to child molesters wanting them for sexual purpose. This approach towards a child is referred to as” grooming”.
The grooming technique of how adult grooms a child in order to sexually abuse her/him is not a great mystery: offenders seduce children much the same way adults seduce one another. Typically the grooming process includes an effective combination of attention, affection, kindness, recognition and gifts. The fundamental difference, however, is the disparity between adult authority of the child molester and vulnerability of the child victim.(Lanning 2010; Wolak et al. 2008). Despite the ostensible “truism” of the grooming process itself, it has remained unstudied in Finland on how exactly these internet-initiated relationships between child and molester are formed, established and maintained. The aim of this study is to answer these questions in order to gain more detailed knowledge about the grooming process. The focus lies particularly in the computer-mediated communication and the interaction established by a child and the molester.
The study was conducted in a web-based survey, distributed via law-enforcement officers’ intranet and the mailing list of officers dealing with child sexual abuse-cases. The structure of the survey was based on O’Connell’s (2003) typology of grooming process, and the form of proposed questions were most influenced by the studies and writings of Wolak, Finkelhor & Michell (2000, 2003, 2008). Main results of the study suggest that molesters usually approach the victim by commenting and admiring victim’s photo’s via social networking sites. Often child victims decided to stay in contact with the molester because they felt understood, accepted and loved. Besides that the study revealed that children engaged in interactions because they felt curious, felt a sense of adventure, could gain some material goods (money, alcohol)and/or sexual arousal. In most cases the victim had consented to sexual acts with the molester. This “consent” was derived from child’s eagerness to please or a feeling of obligation, duty or due to an indirect or direct threat. Hardly ever sexual exploitation was found taken place by direct coercion with force or violence.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29613]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Tyttöjen ja poikien väliset erot seksuaalisesta hyväksikäytöstä kertomisessa
Hietamäki, Johanna; Husso, Marita; Arponen, Tiina (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2020)Tytöt ja pojat eroavat toisistaan siinä, kuinka he kertovat kokemastaan seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Kokemukset jäävät usein myös kokonaan aikuisille kertomatta. Hyväksikäytön kokemusten tunnistaminen, asian puheeksi ... -
Kuudesluokkalaiset Internetin sosiaalisissa ympäristöissä : lasten näkemyksiä vuorovaikutuksesta Internetissä
Autio, Pia; Rikman, Joni (2012) -
”Pornossa kukaan ei sano ei – eikä pahoita mieltään” : kirjallisuuskatsaus alaikäisen vahingoittavasta seksuaalikäyttäytymisestä
Sandström, Ulla (2022)Tässä kirjallisuuteen pohjautuvassa tutkielmassa selvitän alaikäisen vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen johtaneita taustatekijöitä. Tutkielmani perustuu vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyneen tekijän ... -
Seksuaalinen hyväksikäyttö lapsen kertomana : systemaattinen kirjallisuuskatsaus kansainvälisestä tutkimuksesta
Kannela, Tiia (2016)Tutkielman tehtävänä on tarkastella millaisena lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä kertominen näyttäytyy kansainvälisissä tutkimuksissa. Tutkielmassa kuvataan miten hyväksikäytöstä kertomista on tutkittu kansainvälisesti ... -
"Lapsi sano ei" : moraalisen paniikin ilmentyminen lapsen seksuaalisen hyväksikäytön uutisoinnissa maakuntalehdessä vuosina 2005-2006
Kontio, Minna (2007)Tarkastelen pro gradu –tutkimuksessani lapsen seksuaalisen hyväksikäytön uutisointia maakuntalehdessä ajalla 1.1.2005 – 31.12.2006. Tarkastelen ilmiötä Cohenin (1972) luoman moraalisen paniikin käsitteen avulla. Tutkittavia ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.