Onnistumisia ja haasteita sekaryhmäopetuksessa liikunnanopettajien kertomana

Abstract

Suurin osa Suomessa järjestettävästä yläkoulun liikunnanopetuksesta järjestetään tyttöjen ja poikien erillisryhmissä. Nykyisten vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden mukaan peruskoulun tulee lisätä ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta ja kasvattaa ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja. Osa kouluista onkin siirtynyt liikunnan sekaryhmäopetukseen. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia ja näkemyksiä liikunnanopettajilla on sekaryhmäopetuksesta yläkoulun liikuntatunneilla. Lisäksi tavoitteena oli kartoittaa liikunnanopettajien kertomuksissa ilmenevää heteronormatiivisuutta.

Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin hyödyntämällä fenomenologis-hermeneuttista tutkimusperinnettä. Aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta liikunnaopettajaa, joilla on kokemusta yläkoulun sekaryhmäopetuksesta. Haastatteluaineistoa tulkitsemalla pyrittiin luomaan yleinen merkitysverkosto siitä, millaisia onnistumisia ja haasteita sekaryhmäopetuksessa on koettu sekä tulkittiin kertomuksia heteronormatiivisuuden näkökulmasta.

Tutkimuksessa haastateltujen liikunnanopettajien mukaan sekaryhmäopetuksen vahvuuksina ovat kasvatuksellisuus, monipuolisemmat lajisisällöt, sukupuolisensitiivisyys ja muunsukupuolisten parempi asema. Sen sijaan selkeänä haasteena sekaryhmäopetuksessa on siellä vallitseva heteroseksuaalinen maskuliinisuus, joka johtaa arkojen oppilaiden ja erityisesti tyttöjen syrjään vetäytymiseen tai syrjimiseen ja maskuliinisten liikuntamuotojen suosimiseen. Siirtyminen sekaryhmäopetukseen kesken yläkoulun aiheutti poikkeuksetta vastustusta niin oppilaissa, vanhemmissa kuin liikunnanopettajissa. Sen sijaan vastustusta sekaryhmäopetusta kohtaan ei esiintynyt silloin, kun muutosvaihetta ei ollut ollut. Huomionarvoista on se, että enemmistö haastateltavista kertoi asenteidensa muuttuneen myönteisemmäksi sekaryhmäopetusta kohtaan kokemustensa myötä. Haastatteluissa ilmeni yksinkertaistavia ja sukupuolittavia kommentteja riippumatta liikunnanopettajien näkemyksistä opetusryhmiä koskien.

Tukimuksen perusteella toimivan sekaryhmäopetuksen vaatimuksina ovat kahden liikunnanopettajan välinen yhteisopettajuus, monipuoliset opetuskäytänteet, kuten eriyttäminen ja yhteistoiminnalliset harjoitteet, liikunnanopettajien osallistaminen päätöksenteossa ja liikunnanopettajien sukupuolisensitiivinen ote ja kyky toteuttaa monipuolisia liikuntasisältöjä. Näin ollen jo liikunnanopettajakoulutuksessa olisi tärkeä kiinnittää huomio sukupuolitietoiseen opetukseen ja varmistua opiskelijoiden kyvyistä toteuttaa monipuolisia liikuntasisältöjä ja opetuskäytänteitä, jotta liikunnanopetuksessa kyettäisiin yksilöllisyyden huomioimiseen.

In Finnish secondary schools, girls and boys are usually taught physical education (PE) in separate groups. Although, the current curriculum says that schools have to raise awareness about gender diversity and educate without any gender-specific role models. Because of this, some of the schools have established mixed group lessons in physical education.

The purpose of this thesis was to find out what kind of experiences and opinions PE teachers have about mixed group physical education especially in the secondary schools. Moreover, the purpose was also to assess the interviews through the concept of heteronormativity.

The study represented qualitative approach and followed the hermeneutic phenomenological research strategy. There were six PE teachers who were interviewed and they all had teaching experience of mixed group PE lessons. The aim was to transform subject’s everyday expressions into different meaning units and then construct a consistent description of the accomplishments and challenges in mixed group physical education. The results were taken place through a process of reflection and imaginative variation.

According to the interviewees the strengths of the mixed group lessons are educational perspective, more versatile activities, gender sensitivity and recognition of the non-binary people. Instead, the significant problem in mixed group lessons is its’ heterosexual masculinity, which leads to sensitive pupils, especially girls, to go aside and the preference of masculine sport contents. A transition from single-sex lessons to mixed group lessons during secondary school caused objection from pupils, parents and PE teachers. Yet, no objection toward mixed group lessons were occurred if there was not a transition. Majority of the interviewees’ attitude toward mixed group lessons had changed into a more positive way after their experiences. Interviews consisted heteronormative comments despite the teachers’ opinions about the composition of the groups.

Based on the research, the requirements of a well-functioning mixed group physical education are physical educators’ co-teaching, diverse teaching methods such as the inclusion style and cooperative learning, PE teachers’ involvement in decision making and PE teachers’ gender sensitivity and ability to implement different activities. Therefore, it is important to include gender sensitivity throughout the sport pedagogy studies and be assured of PE students’ abilities to consider pupils’ individual needs.