Onnistumisia ja haasteita sekaryhmäopetuksessa liikunnanopettajien kertomana

Abstract
Suurin osa Suomessa järjestettävästä yläkoulun liikunnanopetuksesta järjestetään tyttöjen ja poikien erillisryhmissä. Nykyisten vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden mukaan peruskoulun tulee lisätä ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta ja kasvattaa ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja. Osa kouluista onkin siirtynyt liikunnan sekaryhmäopetukseen. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia ja näkemyksiä liikunnanopettajilla on sekaryhmäopetuksesta yläkoulun liikuntatunneilla. Lisäksi tavoitteena oli kartoittaa liikunnanopettajien kertomuksissa ilmenevää heteronormatiivisuutta. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin hyödyntämällä fenomenologis-hermeneuttista tutkimusperinnettä. Aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta liikunnaopettajaa, joilla on kokemusta yläkoulun sekaryhmäopetuksesta. Haastatteluaineistoa tulkitsemalla pyrittiin luomaan yleinen merkitysverkosto siitä, millaisia onnistumisia ja haasteita sekaryhmäopetuksessa on koettu sekä tulkittiin kertomuksia heteronormatiivisuuden näkökulmasta. Tutkimuksessa haastateltujen liikunnanopettajien mukaan sekaryhmäopetuksen vahvuuksina ovat kasvatuksellisuus, monipuolisemmat lajisisällöt, sukupuolisensitiivisyys ja muunsukupuolisten parempi asema. Sen sijaan selkeänä haasteena sekaryhmäopetuksessa on siellä vallitseva heteroseksuaalinen maskuliinisuus, joka johtaa arkojen oppilaiden ja erityisesti tyttöjen syrjään vetäytymiseen tai syrjimiseen ja maskuliinisten liikuntamuotojen suosimiseen. Siirtyminen sekaryhmäopetukseen kesken yläkoulun aiheutti poikkeuksetta vastustusta niin oppilaissa, vanhemmissa kuin liikunnanopettajissa. Sen sijaan vastustusta sekaryhmäopetusta kohtaan ei esiintynyt silloin, kun muutosvaihetta ei ollut ollut. Huomionarvoista on se, että enemmistö haastateltavista kertoi asenteidensa muuttuneen myönteisemmäksi sekaryhmäopetusta kohtaan kokemustensa myötä. Haastatteluissa ilmeni yksinkertaistavia ja sukupuolittavia kommentteja riippumatta liikunnanopettajien näkemyksistä opetusryhmiä koskien. Tukimuksen perusteella toimivan sekaryhmäopetuksen vaatimuksina ovat kahden liikunnanopettajan välinen yhteisopettajuus, monipuoliset opetuskäytänteet, kuten eriyttäminen ja yhteistoiminnalliset harjoitteet, liikunnanopettajien osallistaminen päätöksenteossa ja liikunnanopettajien sukupuolisensitiivinen ote ja kyky toteuttaa monipuolisia liikuntasisältöjä. Näin ollen jo liikunnanopettajakoulutuksessa olisi tärkeä kiinnittää huomio sukupuolitietoiseen opetukseen ja varmistua opiskelijoiden kyvyistä toteuttaa monipuolisia liikuntasisältöjä ja opetuskäytänteitä, jotta liikunnanopetuksessa kyettäisiin yksilöllisyyden huomioimiseen.
Main Author
Format
Theses Master thesis
Published
2020
Subjects
The permanent address of the publication
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202001301881Käytä tätä linkitykseen.
Language
Finnish
License
In CopyrightOpen Access

Share