Vanhemman alkoholin ongelmakäyttö vieraana perheessä lapsen näkökulmasta

Abstract

Tässä Pro gradu -tutkielmassani analysoin, minkälaisena vieraana vanhemman ongelmallinen alkoholin käyttö näyttäytyy perheessä lapsen näkökulmasta. Lisäksi tarkastelen, minkälaisia käsityksiä lapsilla on perheestään, kun vanhempi tai vanhemmat käyttävät alkoholia ongelmallisesti. Tutkimus on toteutettu sisällönanalyysin keinoin lasten A-klinikkasäätiön verkkosivustolle kirjoittamien tarinamuotoisten kertomusten pohjalta. Lapset ovat kirjoittaneet tarinansa verkkosivulle itse anonyymisti. Aineistoa analysoin teoriaohjaavasti tarkastellen lasten kokemuksia Riitta Jallinojan (2009) vieras perheessä käsitteellisen lähestymistavan kautta. Analyysini tulosten mukaan vanhemman ongelmallinen alkoholinkäyttö perheen vieraana koostuu lapsen näkökulmasta monien eri tunteiden, vääristyneiden perhesuhteiden, muiden vieraiden sekä lasta suojaavien ja perhettä koossa pitävien tekijöiden verkostosta. Monina tunteina näyttäytyivät toisaalta lapsen lojaalius ja rakkaus vanhempaa kohtaan, toisaalta monet kielteiset tunteet niin alkoholia ongelmakäyttävää vanhempaa kuin omaa itseään kohtaan. Lasten perhesuhteet näyttivät olleen vääristyneitä tilanteissa, kun lapsi selviytyi itsekseen ja otti perheen arjessa vanhemman vastuuta itselleen. Vanhemman alkoholin ongelmakäytön lisäksi perheessä saattoi olla myös muita yhtäaikaisia vieraita, kuten vanhempien ero ja perheen sisällä tapahtuva väkivalta. Lasta suojaavat ja perhettä koossa pitävät tekijät olivat usein joko perheenjäseniä tai muita lapselle tärkeitä henkilöitä. Lapsi suojasi itseään myös tiettyjen toimintojen, kuten pakenemisen, ja omien tunteiden hallinnan kautta. Lasten näkemykset omasta perheestään tiivistyivät pohdintaan oman perheen ja normaaliuden välillä. Kouluun mennessä lapset alkoivat tunnistaa oman perheen erilaisuuden, tilanteeseen liittyi häpeää ja salailua. Tutkimukseni perusteella näen tärkeänä lasten aidon kohtaamisen yhteiskunnan eri instituutioissa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa, jotta lapsen oma kerronta ja kokemukset tulevat esille. Totutut prosessit esimerkiksi lasten neuvolapalveluissa voisi mukauttaa lapsen aidon kuulemisen mahdollistamiseksi siten, että lapsi tapaa työntekijää myös kahden kesken.