Lukemattomat mahdollisuudet -hanke aktivoi yleisiä kirjastoja tukemaan nuorten aikuisten lukutaitoa

Abstract

Lasten ja nuorten heikkenevä lukutaito on viime vuosina herättänyt huolta niin tieteellisessä kuin julkisessa keskustelussa. Herättelijöinä ovat toimineet ennen kaikkea Pisa-tutkimukset, jotka ovat raportoineet suomalaisnuorten peruskoulussa saavutetun lukutaidon laskusta. Vaikka Suomi sijoittuukin edelleen kärkijoukkoon, esimerkiksi ero erinomaisesti ja heikosti lukevien välillä on kasvanut, samoin kuin erot tyttöjen ja poikien välillä. (Vettenranta ym. 2016, 25–27, 37–38.) Lukutaidon heikkouksiin ja lukivaikeuksiin puuttuminen on välttämätöntä, ja mitä varhaisemmassa vaiheessa lukemattomuuden kierre katkaistaan, sen parempi. Heikko lukutaito kaventaa huomattavasti nuorten mahdollisuuksia siirryttäessä peruskoulusta jatkokoulutukseen ja edelleen työelämään ja näin ollen myös mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa. (Esim. Lukukeskus 2017.) Yhteiskunnan digitalisoituminen ei vähennä lukutaidon merkitystä, vaan se on omalta osaltaan luomassa uudenlaista lukutaidottomuutta (ks. esim. Lehti ym. 2018). Tekstimuodot moninaistuvat ja luetun ymmärtäminen tulee yhä tärkeämmäksi. Samanaikaisesti digitaalisuus ja ennen kaikkea tekstien monimuotoisuus ja monimediaisuus voi auttaa nuoria löytämään myös perinteisemmän lukemisen.