Tämän maisterintutkielman tutkimuskohteena on Jyväskylän yliopistossa kieltenlaitoksella (2016) toteutettu ryhmämentorointi pilottiprojekti ja sen tuomat hyödyt ruotsinkielen pääaineopiskelijalle. Tutkimuksen tarkoituksena on vastata tutkimuskysymyksiin minkälaisia kokemuksia ja ajatuksia ruotsinkielen pääaineopiskelijoilla on ryhmämentoroinnista sekä millaista hyötyä he saavat ohjelmasta urakehitystä ja tulevaa työelämää ajatellen. Tutkimuksessa tarkastellaan lisäksi muiden ryhmämentorointiin osallistuvien kieltenopiskelijoiden vastauksia samoihin kysymyksiin. Yhtenä tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten mentorointiohjelma on onnistunut toteuttamaan omat asettamansa tavoitteet opiskelijoiden tukemisesta.
Teoreettisessa viitekehyksessä tutustutaan mentorointiin käsitteenä, sen kehittymiseen ja erilaisiin tyyleihin sekä yleisiin käyttötapoihin ja käyttötarkoituksiin. Lisäksi taustassa esitellään suomessa aiemmin tehtyjä tutkimuksia mentorointikokemuksista korkeakouluissa. Myös
vertaistuen teemaan syvennytään sen ollessa merkittävä tekijä ryhmämuotoisessa mentoroinnissa ja opiskelijoiden tukemisessa opintojen aikana.
Tutkimuksessa aineistona on käytetty mentorointiohjelmaan osallistuneiden ruotsinkielen pääaineopiskelijoiden haastatteluja (5) sekä kaikkien mentorointiohjelmaan osallistuneiden kieltenopiskelijoiden (33) vastauksia elektroniseen kyselyyn. Tutkimuksessa haastattelut analysoitiin kvalitatiivisesti ja kyselyn vastaukset käsiteltiin pääasiassa kvantitatiivisesti. Tutkimuksessa havaittiin, että kieltenopiskelijoilla on tarve puhua työelämään ja urasuunnitteluun liittyvistä aiheista etenkin opintojen loppusuoralla. Kieliasiantuntijalinjalla opiskelevilla tarve on suurempi jo opintojen alkuvaiheella opettajaopiskelijoihin verrattuna. Tukea tulevaisuudensuunnitelmiin haetaan luontaisesti eniten opiskelutovereilta, jolloin ohjattu mentorointitoiminta opiskelutovereiden kanssa toimii oivana alustana tuen tarjoamiselle. Tuen tarve opiskelusta työelämään siirtyessä koettiin todelliseksi. Mentoroinnista saadun tuen koettiin olevan pääasiassa mentaalista; rohkaisevaa, itseluottamusta kohentavaa ja tulevaisuuteen luottamista lisäävää.
Mentorointiohjelman päätavoitteet saavutettiin ja valtaosa opiskelijoita koki saavansa lisää itsetuntemusta sekä tukea ja luottamusta tulevaisuudensuunnitelmiin. Ohjelma käynnisti valtaosassa opiskelijoita ajatustyön, joka jatkuu itsenäisesti vielä ohjelman ulkopuolella. Osalla opiskelijoista (21%) esiintyi vielä tarvetta henkilökohtaiselle ohjaukselle. Myös mentorointiohjelman yleiset tavoitteet saavutettiin ja valtaosa koki saaneensa hyödyllisiä vinkkejä ja keskustelutukea tärkeisiin aiheisiin. Itsetuntemus lisääntyi ja ammatillinen identiteetti vahvistui. Vertaistuen ja mentorin vahvistava rooli koettiin suurena.
Saadut tulokset antavat uutta tietoa kieltenopiskelijoiden kokemuksista ryhmämentoroinnista. Tulosten pohjalta voidaan kehittää tutkimuksen kohteena ollutta mentorointiohjelmaa sekä mahdollisesti pohtia yliopiston opintotarjontaa syvemmin. Kieltenopiskelijoilla esiintyy erilaista tuen tarvetta liittyen ammatillisiin kysymyksiin opintojen aikana.
Jatkon kannalta olisi hedelmällistä tutkia edelleen mentorointiohjelmaan osallistuneiden kieltenopiskelijoiden tuntemuksia opintojen päätyttyä ja työelämään siirryttyä.
...
