Show simple item record

dc.contributor.advisorTyrväinen, Pasi
dc.contributor.advisorSilvennoinen, Minna
dc.contributor.advisorKyppö, Jorma
dc.contributor.authorRanta, Kristian
dc.date.accessioned2019-12-02T10:05:32Z
dc.date.available2019-12-02T10:05:32Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/66598
dc.description.abstractDigitaalisten hoitoratkaisuiden käyttöönotto on vahvassa kasvussa terveydenhuollossa ympäri maailmaa. Tämä ei ole yllättävää sillä näiden hoitojen on todistettu nopeuttavan hoitoon pääsyä sekä parantavan hoidon vaikuttavuutta. Digitaaliset hoitoratkaisut ovat digitaalisesti toimivia hoitointerventioita, joita on viime vuosina kehitetty hoitamaan monia kroonisia sairauksia. Niiden on todistettu olevan tehokkaita useiden sairauksien hoidossa. Niiden käytön yhteydessä ei yleensä esiinny sivuvaikutuksia toisin kuin lääkehoidoissa. Digitaaliset hoitomuodot ovat jakelunsa suhteen riippuvaisia älypuhelimista ja tietokoneista. Ne ovat usein tyypiltään käyttäytymistapojen muutokseen tähtääviä interventioita. Näistä erityispiirteistä johtuen niiden käyttöönottoon liittyy uudenlaisia haasteita. Tämä pro gradu -tutkielma on tutkimus käyttäjähyväksynnän ja käyttömyöntyvyyden vaikutuksista digitaalisten hoitomuotojen hoidon vaikuttavuuteen. Tutkielma koostuu kirjallisuuskatsauksesta sekä empiirisestä tutkimusosiosta. Empiirinen tutkimus on tapaustutkimus, joka pohjautuu masennuksen hoitoon kehitetyn digitaalisen hoitomuodon anonyymiin potilastietoon. Potilastietoihin sisältyi 159 potilastietuetta, jotka pitivät sisällään masennusoireiden muutoksen perustuen kliinisesti käytettyyn masennusoireita mittaavaan kyselyyn (PHQ-9) sekä käyttäjähyväksyntää mittaavia mittareita. Tiedot analysoitiin, jotta ymmärrettäisiin hypoteettista käyttäjähyväksynnän, käyttömyöntyvyyden sekä hoidon vaikuttavuuden suhdetta. Korrelaatiota eri potilastiedoista rajattuihin alaryhmiin, ja kunkin alaryhmän saamaa hoidon vastetta, analysoitiin erilaisilla tilastoanalyysimenetelmillä, jotta voitaisiin tunnistaa mahdolliset hoidon vaikuttavuutta ennustavat tekijät. Tilastoanalyysien tuloksena havaittiin, että sillä hakeutuivatko potilaat itse hoitoon vai ohjattiinko heidät hoitoon lähetteellä, oli ero hoidon vaikuttavuuden suhteen (PHQ-9: 45.2% alenema vs. 28.8% alenema, CI >95%). Analyysien tuloksena havaittiin myös, että käyttömyöntyvyys sekä potilaiden tekemät tietoisen läsnäolon harjoitteet korreloivat hoidon vaikuttavuuden kanssa (R^2=0.026, R^2=0.04, CI>95%). Tästä määriteltiin hoidolle annos-vastesuhde. Lopputulemana totean, kirjallisuuskatsaukseen ja tapaustutkimuksen tilastoanalyyseihin perustuen, että käyttäjähyväksynnällä ja käyttömyöntyvyydellä näyttää olevan vaikutus digitaalisten hoitomuotojen hoidon vaikuttavuuteen.fi
dc.description.abstractThe adoption of digital health solutions in healthcare is growing strongly. This is not surprising since digital health tools and interventions have been shown to improve healthcare processes, cut healthcare expenditure as well as improve access and efficacy of care. Digital therapeutics (a subsegment of digital health) are digital treatment interventions for various illnesses and health conditions which have been shown to increase care efficacy and improve care delivery in many known diseases including diabetes, asthma and depression. They are also mostly void of any side effects in comparison to pharmacological treatments. Digital therapeutic interventions are dependent on smartphones and computers for their administration and are often behavioral interventions by nature. Thus, they present novel and unique challenges from a treatment adherence perspective compared to traditional treatments. This master’s thesis is a study of the impact of user acceptance in the efficacy of digital therapeutic interventions. This thesis consists of a literature review and of an empirical contribution in the form of a case study analysis which is based on a patient dataset from a digital therapeutic intervention for depression. The dataset consisted of 159 patient data records including depressive symptom reduction data based on a clinically validated depression symptom scale (PHQ-9) as well as user acceptance and user engagement related measures. The data was retrospectively analyzed to understand the hypothesized relationship of user acceptance and the efficacy of a digital therapeutic intervention for depression symptom reduction. Correlation among different patient groups and their symptom reduction was analyzed with statistical analyses to observe predictive factors for depression symptom reduction. According to statistical analyses, whether patients self-selected the treatment or were referred to the treatment by a healthcare professional, made a difference in the efficacy of the treatment (PHQ-9: 45.2% reduction vs. 28.8% reduction, CI >95%) and greater amount of active engagement and mindfulness meditation practice during the treatment intervention correlated with depressive symptom reduction (R^2=0.026, R^2=0.04, CI>95%) presenting a dose-response relationship. I conclude that based on the literature review and the case study analysis, user acceptance and user engagement seem to impact the efficacy of digital therapeutic interventions.en
dc.format.extent63
dc.language.isoen
dc.subject.otheruser acceptance
dc.subject.otheruser engagement
dc.subject.otherdigital health
dc.subject.otherdigital therapeutics
dc.titleThe impact of user acceptance in the efficacy of digital therapeutics
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201912025085
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaInformaatioteknologian tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Information Technologyen
dc.contributor.laitosInformaatioteknologiafi
dc.contributor.laitosInformation Technologyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineTietojärjestelmätiedefi
dc.contributor.oppiaineInformation Systems Scienceen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi601
dc.subject.ysotietoinen läsnäolo
dc.subject.ysomielenterveys
dc.subject.ysomasennus
dc.subject.ysokäyttöönotto
dc.subject.ysotietotekniikka
dc.subject.ysoterveydenhoito
dc.subject.ysomindfulness
dc.subject.ysomental health
dc.subject.ysodepression (mental disorders)
dc.subject.ysointroduction (deployment)
dc.subject.ysoinformation technology
dc.subject.ysohealth care


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record