Suomalainen työelämä monikielistyy kasvavissa määrin. Maisterintutkielmani käsittelee suomen, ruotsin ja englannin kielille sekä työelämän ja kielipolitiikan asiantuntijoille syntyviä diskursseja maallikoiden eli ei-lingvistien käymissä verkkokeskusteluissa, jotka käsittelevät työelämän kielipolitiikkaa. Tutkin siis maallikoiden esittämiä kieli-ideologioita kansanlingvististä viitekehystä hyödyntäen. Analysoin aineiston diskurssintutkimuksen metodein, systeemis-funktionaalista kieliteoriaa käyttäen. Maallikoiden kielipoliittisia käsityksiä on tärkeää tutkia, sillä ne vaikuttavat kielten kehittymiseen yhteisöissä, vaikkei maallikoilla virallista sääntelyvaltaa olekaan.
Tutkimuksen aineisto koostuu verkkokeskusteluista, jotka on käyty heinä–syyskuussa 2017 työelämän kielipolitiikkaan liittyvien sanomalehtiuutisten verkkojulkaisujen yhteydessä. Aineiston pohjana olevat kuusi artikkelia käsittelevät kahden suomalaisyrityksen vuonna 2017 uutisoitua kielipolitiikkaa: yhtäältä lentoyhtiö F
innairin päätöstä olla vaatimatta matkustamohenkilökunnaltaan suomen kielen taitoa ja toisaalta muuttoyritys Niemi Palveluiden työpaikkailmoitusta, jossa yritys etsi hyvää suomea taitavaa henkilökuntaa.
Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Millaisia merkityksiä työelämän kotimaiset kielet saavat maallikoiden verkkokeskusteluissa, joissa käsitellään monikielistyvää työelämää? 2. Mitä merkityksiä työelämän englannin kielelle rakentuu näissä verkkokeskusteluissa? 3. Miten kielipolitiikan ja työelämän asiantuntijuus asemoidaan verkkokeskusteluissa? 4. Millaisina kielipoliittisina keskustelijoina maallikot näyttäytyvät verkkokeskusteluissa?
Verkkoteksteissä rakentuu viisi kielidiskurssia ja yksi asiantuntijadiskurssi. Suomen kieltä käsittelevät diskurssit ovat maassa maan kielellä -diskurssi sekä kysynnän ja tarjonnan laki -diskurssi, joista ensimmäinen puolustaa suomen (ja ruotsin) kielen paikkaa Suomessa periaatteellisin syin ja jälkimmäinen näkee kielten tarpeellisuuden tilanteisesti rakentuvana. Ruotsille rakentuva ruotsin kieli on pyhä lehmä -diskurssi esittää ruotsin Suomessa historiallisena muttei nykypäivänä juuri merkittävänä kielenä. Englannille rakentuvat englanti kansainvälisyyden kielenä -diskurssi sekä englanti korvikekielenä -diskurssi, joista ensimmäinen merkityksentää englannin kielen tehokkaaksi ja jälkimmäinen pakon edessä käytettäväksi kieliresurssiksi. Asiantuntijoille rakentuvan diskurssin nimesin norsunluutornista julkisuuteen -diskurssiksi. Siinä työelämän ja kielipolitiikan asiantuntijuus asemoidaan maallikoiden tuntemasta todellisuudesta vieraantuneeksi. Maallikot tekevät verkkokeskusteluissa tarkkoja kielipoliittisia havaintoja, mutta kielentävät ajatuksiaan tulkinnanvaraisesti perustellen näkemyksiään henkilökohtaisilla kokemuksillaan.
Tuloksia voidaan hyödyntää yhteiskunnan ja yritysmaailman kielipoliittisia linjauksia suunniteltaessa sekä kielikoulutuspoliittisia linjoja pohdittaessa.
...
