Attitudes towards biometric authentication technologies between cultures : acceptance in Finland And Brazil

Abstract

Biometrinen todennus hyödyntää käyttäjän fyysisiä ominaisuuksia, kuten sormenjälkeä tai silmää. Biometristä tunnistetta ei tarvitse muistaa, eikä sitä voi unohtaa tai varastaa. Uudenlaiset ongelmat ja uhat kuitenkin koskettavat biometriaa. Käyttäjät eivät myöskään aina hyväksy biometriaa. Hyväksyntä voi vaihdella maiden ja kulttuurien välillä. Suurin osa biometrian hyväksynnän tutkimuksesta on toteutettu Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Etelä-Amerikka on nouseva biometrian keskeinen markkina-alue, mutta siellä ei ole toteutettu tutkimuksia biometrian hyväksynnästä. Brasiliaa ja Suomea vertailtiin kvantitatiivisessa kyselytutkimuksessa, jossa yhdistettiin Technology Acceptance Model (TAM) -malli ja Hofsteden teoria kulttuurin ulottuvuuksista. Aikomus käyttää, tuttuus ja tietoisuus biometriaa koskien olivat korkeampia Brasiliassa. Suurin osa oletetuista TAM-mallin riippuvuussuhteista löydettiin vähintään yhdessä maassa, mutta malli ei ollut täysin toistettavissa kummassakaan niistä. Brasilialaiset vastaajat kokivat biometrian hyödyllisempänä, kun heillä oli korkeampi turvallisuuden tarve, ja he näkivät oman kehonsa sisällyttämisen autentikointiprosessissa vähemmän tunkeilevana kuin suomalaiset. Toisin kuin brasilialaiset, suomalaiset vastaajat eivät suosineet biometriaa tapana parantaa henkilökoh-taista turvallisuuttaan, eivätkä nähneet helppokäyttöisyyttä tarpeeksi vahvana tekijänä vaikuttamaan käyttöaikeisiin. Hofsteden dimensiot eivät tarjonneet selkeää selitystä hyväksynnän muodostumisen eroille maiden välillä. Jotkut omak-sutut kulttuuriarvot vaikuttivat epäsuorasti biometrian käyttöaikeisiin. Tuloksia voidaan hyödyntää tulevassa biometrian hyväksynnän tutkimuksessa, sekä käytännössä tuodessa biometrisia tuotteita markkinoille eri kulttuuriympäristöissä.

Biometric authentication is based on the physical qualities, such as fingerprint or eye, of the user. Biometrics do not need remembering and cannot be stolen or lost. However, new types of problems and threats concern biometrics. Biometrics are also not always accepted by users. Acceptance may vary between countries and cultures. Most biometrics acceptance research has been conducted in Europe and North America. South America is an emerging key market of biometrics, but no studies on biometrics acceptance have been conducted there. An extended Techology Acceptance Model (TAM) and Hofstede’s cultural dimension theory were combined in a quantitative survey to compare familiarity, knowledge and ac-ceptance of biometrics between Brazil and Finland. Intention to use, familiarity and knowledge of biometrics were higher in Brazil. Most hypothesized TAM-relationships were found in at least one of the countries, but the model was not completely repeatable in either. Brazilian respondents perceived biometrics as more useful when they had a higher need for security, and they saw involving their body in the authentication process less invasive than their Finnish counter-parts. Unlike Brazilians, The Finnish respondents did not favor biometrics as a way of increasing their personal security nor see ease of use as a strong enough factor to directly affect usage intentions. Hofstede’s dimensions did not provide a clear explanation for the differences in acceptance formation. Some espoused cultural values affected the intention to use biometrics indirectly. The results offer valuable implications for future biometrics acceptance research and in practice for introducing biometric products in different cultural contexts.