”Nuori ei vaikka jaksa enää elää" : oppilashuollon työntekijöiden käsityksiä yläkouluikäisten ahdistuneisuushäiriöistä

Abstract

Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisiä mielenterveyden häiriöitä. Ne aiheuttavat voimakasasteista ahdistuneisuutta, jännittyneisyyttä ja pelkoa, jotka rajoittavat toimintakykyä ja kaventavat elinpiiriä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisia käsityksiä oppilashuollon työntekijöillä on yläkouluikäisten ahdistuneisuushäiriöistä. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä nuorten ahdistuneisuushäiriöitä koskevaa tietoa ja ymmärrystä, jotta kouluissa osattaisiin suunnitella ja toteuttaa yksilöllisiä sairastuneiden oppilaiden tarpeisiin vastaavia tukitoimia ja kohdata heitä asianmukaisesti.

Tutkimuksen aineisto koostui kahden keskisuomalaisen yläkoulun oppilashuollon työntekijöiden haastatteluista (N=8). Aineisto kerättiin teemoittain etenevillä yksilöhaastatteluilla, jotka nauhoitettiin ja litteroitiin analyysia varten. Analyysi toteutettiin fenomenografisesti. Oppilashuollon työntekijöiden käsityksistä muodostui neljästä samanarvoisesta kuvauskategoriasta koostuva kuvauskategoriajärjestelmä.

Ahdistuneisuushäiriöt käsitettiin yleistyneenä ilmiönä, psykiatrisina sairauksina, inhimillisen kärsimyksen aiheuttajina ja riskitekijöiden summana. Ahdistuneisuushäiriöitä sairastavien nuorten määrän nähtiin kasvaneen huomattavasti 2010-luvulla, ja digitaalisen median käytön lisääntymistä, menestystä ihannoivaa kilpailuyhteiskuntaa sekä suoristuskeskeistä peruskoulujärjestelmää pidettiin merkittävinä sairastumisen riskeinä. Jatkossa tarvitaan lisää tutkimusta mielenterveyttä suojaavista tekijöistä.